Psykologian vuosikurssin ’21 fuksit järjestivät oman lukupiirin ja lopulta kaksi opintomatkaa syventyäkseen aiheeseen lääketieteessä ja mielenterveyden hoidossa, jonka tutkimuksen ympärillä vuosikymmeniä kestänyt tabu on murentunut, mutta josta ei ole tarjolla opetusta Helsingin yliopistossa. Tämä blogiteksti on osa kolmen tekstin sarjaa, jossa kolme Helsingin  yliopiston psykologian opiskelijaa osallistuivat psykedeelitutkimuksen Interdisciplinary Conference on Psychedelics Research (ICPR) 2022-konferenssiin, joka järjestettiin Haarlemissa, Hollannissa, 22.-24.9.2022.

Yksi itselleni kiinnostava aihe, jota konferenssissa käsiteltiin, on psykedeelien vaikutus masennukseen. Konferenssiesitysten edetessä kävi ilmi, että jo aikaisemmin laajasti tutkittu havainto psykedeelien, ja erityisesti psilosybiinin, antidepressiivisyydestä on kerännyt lisää  näyttöä. Näiden tuloksien valossa useat tutkijat pyrkivät selvittämään psykedeelien masennusta lieventävää vaikutusta pääosin kahdesta näkökulmasta. 

Aivotutkijat ja farmakologit painottivat psykedeelien aiheuttamia nopeita ja pitkäaikaisia vaikutuksia masentuneen ihmisen aivojen toiminnassa. Psilosybiiniterapian yhteydessä (1–2 hoitokertaa) masennuspotilailla on havaittu muun muassa kasvanutta aivojen toiminnallisten verkostojen integraatiota. Tämä sopii hyvin teoriaan, että psilosybiini auttaisi rikkomaan masennukseen liittyviä jäykkiä toimintamalleja (Daws et al., 2022). 

Terapeuttien näkökulma keskittyi potilaan kokemukselliseen maailmaan. Tunnetusti psykedeelit, kuten LSD ja psilosybiiniä sisältävät sienet, aiheuttavat voimakkaita ja mystistyyppisiä kokemuksia, joita on vaikea kuvailla sanoin. Mystistyyppisiä kokemuksia yhdistää positiivinen affekti, tunne ykseydestä, tunne ajan ja tilan ylittämisestä ja edellä mainittu sanoinkuvaamattomuus. Tällaisilla kokemuksilla voi olla suuri merkitys ihmiselle ja radikaalisti muuttaa hänen maailmankuvansa. Mainetta niittänyt professori ja psykofarmakologi Roland Griffiths kertoi esityksessään, että valtaosa häneen psykedeelitutkimuksiinsa osallistuneista henkilöistä kuvailivat psilosybiinin oton yhtenä heidän elämänsä viidestä henkilökohtaisesti merkityksellisimmistä tapahtumista. On ehdotettu, että mystistyyppiset kokemukset jopa välittävät hoitovaikutuksia (James et al. 2020).

Lähes kaikissa psykedeelien vaikutusta masennukseen koskevissa tutkimuksissa psykoterapia on ollut olennainen osa hoitoa. Terapeutti valmistaa potilasta psykedeelinottoon yleensä useillakin tapaamisilla ja on läsnä koko usean tunnin kestävän ”tripin” aikana. Psykedeelien ottamisen jälkeen ainutlaatuinen kokemus pyritään integroimaan arkielämään useilla hoitokäynneillä. Tätä hoitokokonaisuutta kutsutaan usein psykedeeliseksi terapiaksi.

Mutta onko tämä tarpeellista? Ovatko psykoterapia ja mystistyyppiset kokemukset oleellisia osia psykedeelisen terapian toimivuudessa masennuksen hoidossa? Tai välittyykö vaikutus kenties suorilla farmakologisilla mekanismeilla? 

Pulman ratkomiseksi psykiatrian professori Charles Raison esittää puheenvuorossaan uuden tutkimuskysymyksen – säilyykö psilosybiinin masennuksen lieventävä vaikutus potilaan nukkuessa? 

Myönteinen vastaus olisi helpotus monille ammatinharjoittajille, sillä psykedeelinoton jälkeen potilaat harvoin hyväksyvät tieteellisen selityksen heidän kokemuksilleen, vaan kertovat kuinka ne olivat jopa todellisempia kuin arkikokemukset. Lopulta ne voivat johtaa maailmankuvaan, joka poikkeaa naturalismista, mikä on joidenkin tutkijoiden mielestä epämielekästä. Toisaalta farmakologisten mekanismien ja kokemusmaailman vastakkainasettelu voi pitkällä  aikavälillä osoittautua virheelliseksi dikotomiaksi, jonka yli pääseminen merkitsee psykiatri sen paradigman muutosta.  

Opiskelijana oli upeaa päästä sukeltamaan näiden kysymyksien pariin ja kokemaan tieteen  etenemistä läheltä. Ihmisenä oli erityisen merkityksellistä osallistua tärkeään keskusteluun kärsimyksen lieventämisestä. 

Andreas Johansson, psykologian opiskelija

Lähteet

James, E., Robertshaw, T. L., Hoskins, M., & Sessa, B. (2020). Psilocybin occasioned mystical‐type experiences. Human Psychopharmacology: Clinical and Experimental, 35(5).  https://doi.org/10.1002/hup.2742 

Daws, R. E., Timmermans, C., Giribaldi, B., Sexton, J. D., Wall, M. B., Erritzoe, D., Roseman, L., Nutt, D., & Carhart-Harris, R. (2022). Increased global integration in the brain after psilocybin therapy for depression. Nature Medicine, 28(4), 844–851.  https://doi.org/10.1038/s41591-022-01744-z 

Griffiths, R. (2022). Psilocybin occasioned mystical type experiences: Implications for consciousness, spirituality and altruism. ICPR 2022.