Psykologian vuosikurssin ’21 fuksit järjestivät oman lukupiirin ja lopulta kaksi opintomatkaa syventyäkseen aiheeseen lääketieteessä ja mielenterveyden hoidossa, jonka tutkimuksen ympärillä vuosikymmeniä kestänyt tabu on murentunut, mutta josta ei ole tarjolla opetusta Helsingin yliopistossa. Tämä blogiteksti on osa kolmen tekstin sarjaa, jossa kolme Helsingin yliopiston psykologian opiskelijaa osallistuivat Hollannissa järjestettyyn psykedeelitutkimuksen Interdisciplinary Conference on Psychedelics Research (ICPR) 2022-konferenssiin.

Vuonna 2022 viidennen kerran järjestetty Interdisciplinary Conference on Psychedelics Research (ICPR) teki konkreettiseksi sen, kuinka paljon psykedeelitutkimuksen ala on edennyt ja muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Psykedeeliaiheisten tutkimusjulkaisujen lukumäärä kasvaa nyt eksponentiaalisesti, ja suurin osa noin yli tuhatpäisestä osallistujajoukosta oli ensimmäistä kertaa psykedeeleihin liittyvässä konferenssissa. Ala vetää puoleensa myös bisnesmaailmaa ja sijoittajia, ja psykedeeliaiheisia yrityksiä on putkahdellut esiin maailmalla kymmenittäin. Kuten joku vieraista kuvasi: ”olemme yhä sisimmissämme hippejä, mutta tällä kertaa puvut päällä.”

Konferenssi teki selväksi, että tutkimustulokset psykedeeliavusteisista hoidoista ovat riittävän hyviä ollakseen kannattavia edistä, sekä kuinka paljon kysyntää hoidoille on. Oli myös ilmeistä, että alalla on nyt niin paljon liike-energiaa, että ellei jokin mene pahasti pieleen, niin psykedeeliavustinen psykoterapia tullaan integroimaan osaksi lääketieteen ja mielenterveyden hoitopalettia. Kysymys on enää siitä, miten se tehdään turvallisesti, eettisesti ja kestävästi – ja millä aikataululla.

Tätä kysymystä koskien, Rick Doblin esitteli hänen perustamansa Multidisciplinary Association of Psychedelic Studies eli MAPS-järjestön tutkimusta. Järjestön tavoitteena vaikuttaa olevan tehdä poliittisesti strategista tutkimusta siten, että tehokkaat psykedeeliavusteiset hoidot saataisiin käyttöön mahdollisimman pian. Järjestö on tätä kirjoittaessa saanut valmiiksi Phase 3-kliiniset kokeet, joissa tutkitaan MDMA-avusteista terapiaa PTSD:n hoidossa. Yhdistys valitsi MDMA:n muun muassa siksi, että se on akuuteilta vaikutuksiltaan melko lyhytkestoinen ja niin sanotusti lempeä verrattuna muihin, klassisiin psykedeeleihin. PTSD taas valittiin, koska sen esiintyvyys on Yhdysvalloissa suurta ja siitä kärsii laajalti myötätuntoa saavat ryhmät, kuten sotaveteraanit ja seksuaalirikosten uhrit. PTSD on lisäksi hoitamattomana hengenvaarallinen oireyhtymä, ja sen seuraukset tulevat yhteiskunnalle kalliiksi: Yhdysvalloissa, pelkästään miljoonalle veteraanille maksetaan työkyvyttömyyskorvauksia yhteensä 17 miljardin dollarin edestä vuosittain. Vuonna 2021, Phase 3-kokeista julkaistiin jo alustavia tuloksia Nature Medicine-lehdessä, jotka osoittivat merkittäviä parannuksia PTSD-oireissa kolmen hoitokerran jälkeen (Mitchell et al., 2021). Hoitomuodon odotetaan saavan hyväksynnän Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirastolta (FDA) sekä Euroopan lääkevirastolta (EMA) vuoteen 2024 mennessä, ja Doblin arvioi, että MDMA-avusteinen psykoterapia voi siten pian saada hyväksynnän lähes koko maailmassa. Perässä voi pian seurata myös psilosybiiniavusteinen psykoterapia, sillä FDA on antanut MDMA:n lisäksi myös sille ”Breakthrough Therapy” – luokituksen, joka tarkoittaa käytännössä poikkeuksellisen lupaavaa uutta hoitomuotoa, jonka tutkimusta ja käyttöönottoa joudutetaan monimutkaisen hyväksymisprosessin lävitse. 

Kolmepäiväinen konferenssi järjestettiin yhtä aikaa kolmella lavalla Haarelmin Philharmonie-talossa, jonka konserttisaleissa kukka-asetelmia ja värikkäitä valoja oli ripoteltu pitkin poikin. Tilan kauneuteen oli panostettu tarkoituksella, sillä viihtyisä ympäristö ja ”set and setting” on vahvasti sidoksissa psykedeelikulttuurin kuvastoon. Tarjolla oli luentoja uuden sukupolven tutkijoilta sekä vanhoilta konkareilta, jotka olivat tutkineet aihetta jopa viidettä vuosikymmentä. Oli paneelikeskusteluja ja symposioita, joissa oli esillä näkökulmia muun muassa filosofiasta ja humanismista, alkuperäiskansojen oikeuksista ja psykedeelialan eriarvoisuuden ongelmista sekä taloudesta ja psykedeelien kaupallistamisen tuomista mahdollisuuksista, hyvässä ja pahassa. 

Historiallisesti, myös psykedeelitutkimuksien osallistujat pääsivät ensi kertaa puhumaan kokemuksistaan ja näkökulmastaan siihen, kuinka psykedeelikokemukset ovat heitä auttaneet mutta myös siitä, missä kohdin on tehty virheitä ja osallistujia jätetty oman onnensa nojaan. Tutkimuksissa on jo aiemmin noussut esille, kuinka psykedeelihoidot saattavat olla osallistujien elämän merkittävimpien tapahtumien kärkijoukossa (Griffiths et al., 2006). Osallisujien puheenvuoroista kävi ilmi, että esimerkiksi masennuksesta toivuttuaan he ovat saattaneet jäädä uudestaan yksin, mutta tällä kertaa elämää mullistavien, vaikeasti selitettävien kokemustensa kanssa, ja että vertaisryhmille kokemusten jakamiseksi on ollut huutava pula. 

Huojentavaa oli, miten paljon eri esityksissä korostettiin parempien tieteellisten käytäntöjen vakiinnuttamista, kriittisen suhtautumisen säilyttämisen tärkeyttä ja liiallisen hypetyksen vaaroja. Psykedeelitutkimuksen ala on jo kerran kariutunut katastrofaalisesti, jonka seurauksena samalla menetettiin vuosikymmenten hyödyt lääkinnällisistä yhdisteistä, joita psykoterapiaan yhdistämällä on mahdollista turvallisesti hoitaa esimerkiksi hoitoresistenttiä masennusta ja ahdistusta, alkoholi- ja tupakkariippuvuuksia, traumahäiriöitä sekä parantaa ihmisten elämänlaatua ja lisätä kokemusta elämän merkityksellisyydestä ja yhteydestä muihin ihmsiin (James et al., 2020; Sessa, 2015; Griffiths et al. 2006). Tällä kertaa halutaan olla viisaampia ja tehdä asiat kunnolla.

Alex Villa, psykologian opiskelija

Lähteet

James, E., Robertshaw, T. L., Hoskins, M., & Sessa, B. (2020). Psilocybin occasioned mystical‐type experiences. Human Psychopharmacology: Clinical and Experimental, 35(5). https://doi.org/10.1002/hup.2742

Griffiths, R. R., Richards, W. A., McCann, U., & Jesse, R. (2006). Psilocybin can occasion mystical-type experiences having substantial and sustained personal meaning and spiritual significance. Psychopharmacology, 187(3), 268–283. https://doi.org/10.1007/s00213-006-0457-5

Mitchell, J. M., Bogenschutz, M., Lilienstein, A., Harrison, C., Kleiman, S., Parker-Guilbert, K., Ot’alora G., M., Garas, W., Paleos, C., Gorman, I., Nicholas, C., Mithoefer, M., Carlin, S., Poulter, B., Mithoefer, A., Quevedo, S., Wells, G., Klaire, S. S., van der Kolk, B., … Doblin, R. (2021). MDMA-assisted therapy for severe PTSD: A randomized, double-blind, placebo-controlled phase 3 study. Nature Medicine, 27(6), 1025–1033. https://doi.org/10.1038/s41591-021-01336-3Sessa, B. (2015). Turn on and tune in to evidence-based psychedelic research. The Lancet Psychiatry, 2, 3.