HEPSYssä on 228 eläkkeellä olevaa seniorijäsentä, Psykologiliitossa kaikkiaan yli 700. Heillä on valtavasti kokemusta psykologityön alkuvaiheista, uusien sovellusalojen aloittamisesta ja perustavasta työstä. Psykologiliitto on kutsunut senioreita kirjoittamaan työmuistoistaan. Kun alkuun pääseminen on tuntunut monista vaikealta, HEPSYn tapahtumatiimi ja seniorivastaava Maaria Seppälä otti asiasta kopin ja mahdollisti neljän kahvitilaisuuden tapaamissarjan. Maalis-kesäkuussa 2022 kaikkiaan 36 senioria osallistui jutteluhetkiin. Jokainen kertoi kirjoituksensa vaiheesta, yhdisti tarkastelua työuran ja henkilökohtaisenkin elämän tapahtumiin. ”Tapaaminen havahdutti siihen, kuinka nuori ammattikuntamme onkaan. Tärkeä asia saada historiaa talteen”, sanoi muuan osallistuja. ”Mukavahan tätä oli kirjoittaa, kun alkuun pääsi”, kertoi toinen kirjoituksensa luovutettuaan. 

Psykologiliitolla on doumentteja toiminnastaan eri vaiheissa. Vuonna 1967 on julkaistu Suomen psykologit – Finlands psykologer -matrikkelikirja. Vuonna 1970 julkaistiin Säännöt ja jäsenluttelo. Numerossa  5/2017 Psykologi-lehti kertoo liiton 60-vuotisesta työstä. Nyt kootaan toisenlaista aineistoa. Psykologiliiton hallituksen päätöksellä 18.5.2020 aloitettiin ”Psykologin työ – miten kaikki kehittyi?-”Psykologens arbete – hur utveckaldes det?” -keruuhanke omakohtaisten työmuistojen talteen saamiseksi. Kertomuksissa on runsaasti yhteiskunnallisia vaiheita valottavia yksityiskohtia. Maahanmuuttajataustaisten lasten opetuksen kehittämistä Helsingissä aloittaneet psykologit ovat sisällyttäneet tekstiinsä havahduttavan tapahtuman. Eräänä vuonna koulupsykologi kutsui oman äidinkielen opettajat ja monikulttuurisuustiimin kotiinsa kevätkauden päättäjäiskahville. Oli kaunis, lämmin päivä ja istuttiin puutarhassa. Kahvien jälkeen yksi oman äidinkielen opettajasta sanoi koulupsykologille: ”Kiitos, kun kutsuit meidät kotiin. En ole vielä koskaan käynyt suomalaisessa kodissa.”  Hän oli asunut 10 vuotta Suomessa. 

Kertomukset talletetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkistoon, jossa ne ovat kaikkien kiinnostuneiden luettavissa SKS:n käytännön mukaisesti. Kahvikeskusteluissa pohdittiin myös, miten tarkasti tai viittauksenomaisesti kirjoittaa mahdollisista pahoista tapahtumista opiskelun, täydennyskoulutuksen ja työuran aikana, vallankäytön ongelmista tiimeissä, psykologin osuuden mitätöinnistä ja loukkauksista.  

Kertomuksia on sekä suomeksi että ruotsiksi.  On myös muutamia haastatteluja. Aineistoon on lahjoitettu jonkin verran työpaikka- tai toimialakohtaisia ja liiton paikallisyhdistysten tekemiä psykologitoiminnan historiajulkaisuja. Kertomuspankista on tiedotettu yliopistoille mahdollisia opinnäytetöitä tai tutkimushankkeita varten.  

Suomen Psykologisen Seuran historiatoimikunnan vetäjä, prof. Jussi Silvonen osallistui kahteen tilaisuuteen. Hän auttaa teemoittamaan aineistoa artikkeliaiheiksi.  Kirjoitus ”Psykologien tulo kenttätyöhön – tuokiokuvia senioripsykologien työmuistoista” on julkaistu Psykoterapia 1/2022 -lehdessä. Ryhmä haluaisi saada toimittaja-ammattiapua laajemman julkaisun työstämiseksi.

Liiton toimeksiannosta Senioritoiminnan johtoryhmä 2022-2023 (David Parland pj, Henriette Hämeenaho siht, Esa Chydenius, Riitta Huolila ja Sirkku Kivistö) huolehtii keräyksen käytännön tehtävistä.

Seniorikirjoittajista on muodostunut työryhmä, joka ottaa saapuneet kirjoitukset vastaan: Henriette Hämeenaho (pj), Sirkku Kivistö (siht.), Marjatta Eskelinen, Maija von Fieandt, Antti Karila, Ulla Kyrönseppä ja Tytti Riita. He antavat kirjoittajille vertaispalautetta. Halutessaan kirjoittaja korjaa ja täydentää tekstiään. Usein työryhmän palaute on, että työmuistokertomus on ollut suorastaan lukunautinto. 

On todella mukava odottaa hepsyläisten tekeillä olevia kirjoituksia, joista on kahvitilaisuuksissa yhdessä keskusteltu. Ihan tavalliset, omakohtaiset kertomukset ovat arvokkaita, ei kannata asettaa korkeaa kynnystä, totesimme tapaamisissa. Lisää kirjoittajia vielä kaivataan. Yhteyttä voi mielellään ottaa seniorikirjoittajien ryhmään (sp Sirkku.Kivisto@icloud.com), jos haluaa keskustella suunnitelmistaan jonkun kanssa.

Sirkku Kivistö