Pohjoismainen kivuntutkimusyhteisö, The Scandinavian Association for the Study of Pain (SASP), kokosi yhteen kipututkijoita ja -kliinikoita Kööpenhaminassa järjestetyssä vuosittaisessa kongressissa lokakuussa 2022. Tapahtuma tavoitti tänäkin vuonna merkittävän joukon kivunhoidon ammattilaisia, myös psykologeja laajalti eri pohjoismaista. Osallistuin SASP 2022 -kongressiin Helsingin psykologiyhdistyksen matka-apurahan tuella.

Kongressin teema ”Measurement of Pain” kattoi esityksiä psykofysiologisista diagnostisista menetelmistä aina innovatiivisiin, lähes reaaliaikaisiin kivun spatiaalis-kvalitatiitivisiin arviointimenetelmiin. Kansainvälisen Kivuntutkimusyhdistyksen (IASP, International Association for the Study of Pain) vuonna 2020 päivittämän kivun määritelmän (Raja ym., 2020) mukaisesti subjektiiviseen kipukokemukseen vaikuttavat keskeisesti sekä kivun biopsykososiaalinen luonne että elämänkaaren aikaiset kokemukset. Psykologisen asiantuntijuuden merkitys kliinisten arviointimenetelmien tutkimus- ja kehitystyössä on huomattava.

Professori Robert C. Coghillin (Ohio, Yhdysvallat) keynote-esitys haastoi nykyistä käsitystämme kipuviestin (engl. nociception) prosessoinnista ja kipukokemuksen synnystä. Lyhykäisyydessään: kipukokemuksen syntyyn osallistuvat laajat toistensa kanssa vuorovaikuttavat hermoverkot ääreis- ja keskushermostossa. Käsitteenä hajautunut kipuviestiä prosessoiva järjestelmä (vapaa suomennos, engl. The Distributed Nociceptive System) (Coghill ym., 2020) pyrkiikin kuvaamaan kipukokemuksen syntyä systeemitasolla.  Käsite avaa kiinnostavia näkökulmia kivun biopsykososiaalisiin hoitomuotoihin tilanteissa, joissa lääkkeellinen kivunhoito osoittautuu haastavaksi.

Tutkijatohtori Shellie Ann Bourdeaun (Aalborg, Tanska) esitys herätti keskustelua kivun sanallistamisen vaikeudesta sekä numeerisesti kuvatun kipukokemuksen reduktiivisesta luoneesta. Kipukartat ovat perinteikäs työkalu kuvaamaan kivun luonnetta ja jakautumista vartalon alueella. Tulevaisuudessa mobiililaitteilla toteutettavat ja visuospatiaalisia keinoja hyödyntävät oirearviot mahdollisesti lisäävät käsitystämme kivun ajallisesta luonteesta ja helpottavat kliinisen aineiston käsittelyä. Tekoälyjärjestelmien hyödyntäminen helpottanee kerätyn aineiston kliinistä tulkintaa.

Professori Lauri Nummenmaan keynote-esitys kehon tunnekartoista sekä PET-kuvantamisen mahdollisuuksista keräsi vuolaita kiitoksia ja rikkoi toivotulla tavalla puhtaasti kipututkimukseen keskittyneen kongressin ohjelmaa. Esitys viritti pohtimaan laaja-alaisen kivun vaikutuksia tuntojärjestelmän toimintaan sekä kokemukseen kehon spatiaalisista ulottuvuuksista. Ensimmäisiä tutkimuksia kehon tunnekartoista kipupotilailla jäädään odottamaan suurella kiinnostuksella.

Käyttäytymislääketieteellinen tutkimus ja terveyspsykologian kliiniset menetelmät ovat ilahduttavasti saavuttaneet monet kivun hoidon ammattilaiset. Kongressi keräsi mukaan runsaasti myös kaltaisiani (nuoria) kipututkijoita, jotka esittelivät tutkimustyötään teemoittain koostetuissa posterisessioissa. Kivun elämänlaatuvaikutukset nousivat esille keskeisenä teemana useissa tutkimuksissa. Myös suomalaisen tutkimusryhmämme posteri käsitteli terveyskäyttäytymisen kautta välittyvää yhteyttä depressio-oireiden ja terveyteen liittyvän elämänlaadun välillä.

Haluan lämpimästi kiittää Helsingin psykologiyhdistystä osallistumiseni tukemisesta pohjoismaiden kivuntutkimusyhteisön SASP 2022 -kongressiin.

Tommi P. Aho

Viitteet:

Coghill RC. (2020). The Distributed Nociceptive System: A Framework for Understanding Pain. Trends Neurosci., 43, 780-94. DOI: 10.1016/j.tins.2020.07.004.

Raja, S. N., Carr, D. B., Cohen, M., ym. (2020). The revised International Association for the Study of Pain definition of pain: concepts, challenges, and compromises. PAIN, 161, 1976-82. DOI: 10.1097/j.pain.0000000000001939