“Koulu on opiskelijoiden päälähde stressiin”
– Marc Beardsley

Beardsleyn lausahdus ei varmasti ole yllätys. Opiskelijoiden ja koululaisten stressiä on tutkittu paljon. YTHS on todennut stressin lisääntyneen aina 1960-luvulta saakka korkeakouluopiskelijoilla (https://yle.fi/uutiset/3-9832926). Myös koululaisten keskuudessa pahoinvointi on lisääntynyt varsinkin korona-aikana.

Oppilaat ja opiskelijat kokevat stressiä, mutta heille ei usein opeteta tehokkaita stressinhallinnan keinoja. Heikot itsesäätelytaidot säilyvät aikuisuuteen ja vaikuttavat muun muassa elämänlaatuun ja yhteiskunnassa toimimiseen (Boin ym. 2010). Stressihallintataiitoja tulisikin lisätä kaikilla kouluasteilla

Mitä asialle sitten voisi tehdä? Spotlighters-hankkeessa on viiden maan voimin lähdetty pohtimaan tätä ongelmaa (Espanja, Kreikka, Portugali, Suomi ja Tanska). Suomesta mukana ovat olleet psykologit professori Minna Huotilainen Helsingin yliopistolta ja lehtori Eveliina Holmgren Metropolia ammattikorkeakoulusta.

Askel 1: Mittaa luokan stressitila päivittäin

Hankkeen koulutustilaisuudessa 3.-5.11.2021 projektipäällikkö Beardsley kiteytti hankkeen ajatuksen seuraavasti: mittaa luokan lämpötila/kuumeisuus systemaattisesti päivittäin.

Käytännössä tämä tarkoittaa yksinkertaista “kuinka innostunut/väsynyt olet nyt” -kysymystä esimerkiksi tunnin alussa, keskellä ja lopussa. Tämän tueksi hanke on luonut älylaitteella vastattavan ClassMood-sovelluksen.

Hanke käytti sovelluksen pohjalla nelikenttää, jonka kaksi akselia ovat ilo-suru ja energisoitunut-väsynyt (kuva 1). Sovelluksen avulla näkee helposti yhdellä vilkaisulla mihin sektoreihin osallistujat sijoittuvat.

Askel 2: Käytä stressitietoa hyväksesi!

Askel kaksi koulutuksessa oli reagoida ilmapiiriin. Tarvitseeko luokka energisoivaa vai rauhoittavaa harjoitusta? Laadimme koulutuksen aikana kuvassa 2 näkyviä ideoita näihin tilanteisiin.

Hauskin näistä oli energisoiva “esitanssija”-harjoitus. Siinä muutama osallistuja nousee esim. tuolin päälle tekemään musiikin tahtiin itse keksimäänsä tanssiliikettä. Osallistujat seuraavat ja esitanssija osoittaa uuden esitanssijan, joka näyttää uuden liikkeen.

Tämä oli yllättävän hauskaa! Myönnän aluksi jurottaneeni, mutta tanssi vei mukanaan ja skeptinen mieli ilahtui kovasti. Jälleen kirkastui vanha totuus, että pelkästään lukemalla ei pääse kunnolla syventymään aiheeseen, vaan se vaatii omakohtaisen kokemuksen (vrt. “learning by doing by Dewey”).

ClassMood –sovellus sisälsi valmiita testattuja harjoituksia energisointiin sekä rauhoittamiseen.

Tarvitaanko arviointiin ja harjoituksiin sovellusta? Keskustelimme koulutuksen aikana, että toki harjaantunut opettajan silmä aistii luokan ilmapiirin ilman sovellusta. Sovellus kuitenkin tuo ilmapiirin opettajan huomion keskiöön, antaa valmiita vaihtelevia harjoituksia ja voi vahvistaa opettajan kykyä havainnoida luokkatilannetta paremmin.

Uudelleenkehystäminen rentoutuskeinona

Koulutuksessa käytiin läpi myös uudelleenkehystämisen merkitystä eri tilanteissa. Voisiko oikealla rohkaisulla ennen varsinaista opetusta parantaa oppimistuloksia? Koulutuksessa esimerkkinä käytettiin erilaisia rentouttavia uudelleenkehystämistapoja.

Ensimmäinen näistä oli videoiden käyttö. Stanfordin yliopistolla testattiin, kuinka kolmen minuutin rentouttava video ennen julkista puhetta paransi suoritusta verrattuna videoon, jossa kuvattiin, kuinka stressi on haitallinen asia (Crum ym. 2013 & 2017). Alkuperäiset videot näet tätä kautta: https://mbl.stanford.edu/materials-measures/stress-mindset-manipulation-videos (kuva 3)

Toisena uudelleenkehystämistapana esiteltiin tilanteen näkeminen toisten auttamisena yksilösuorituksen sijaan. Professori Gershaman (2019) suosittelee pohtimaan ennen julkista puhetta, kuinka kyseinen teko voidaan nähdä ystävällisyyden eleenä. Kuinka puhuja pyrkii auttamaan kuulijoitaan jonkin asian suhteen. Samalla Gershaman suosittelee syvähengitystä fysiologiseen rauhoittamiseen kognitiivisen rauhoittamisen lisäksi. Voit lukea aiheesta tarkemmin tästä: https://hbr.org/tip/2019/10/nervous-during-presentations-reframe-how-you-think-of-them

Entä kuinka psykologi voisi hyötyä tästä?

Vaikka ClassMood-sovellus perustuu psykologiseen tietämykseen, on se tarkoitettu erilaisiin opetus- ja koulutustilanteisiin. Itse huomasin pohtivani sen soveltamista koulupsykologina. Jos koulupsykologina huomaa opettajan hyötyvän luokan stressitilan tarkemmasta havainnoinnista, niin tässä olisi helppo väline ottaa yhteiseen kokeiluun. Opettajista voisi kerätä pienryhmän, jotka jakavat kokemuksiaan ja koulupsykologi voisi vetää tätä ryhmää jakaen omaa asiantuntemustaan keskusteluun.

Jos työskentelet tavalla tai toisella ryhmien kanssa, niin suosittelen tutustumaan Spotlighters-hankkeen materiaaliin ja pohtimaan kuinka voisit soveltaa sitä.

Jukka Oksanen,
psykologi, psykologian lehtori (Metropolia AMK)

Kiitän Helsingin Psykologiyhdistystä matka-avustuksesta, joka mahdollisti kirjoittajan osallistumisen koulutukseen.

Spotligtersin materiaalin löydät osoitteesta: http://www.spotlighters.eu/