Hei! Ohessa terveisiä Psylin liittovaltuuston kokouksesta Hepsyn jäsenille 😊 Liittovaltuusto kokoontui viikonloppuna ja on Psylin korkeinta päätäntävaltaa käyttävä elin.

Kokouksessa mm. keskusteltiin ajankohtaisista asioista, jollaisia olivat muun ohella tietysti Annarilla Ahtolan äkillinen menehtyminen, mielenterveysalan nimikkeiden käyttö, ammattietiikka ja kentän yleinen tilanne. Lisäksi kokouksessa mm. päätettiin parista pienestä sääntömuutoksesta. Tässä tiedotteessa kuitenkin keskitytään keskusteluihin.

Kokouksen alkumetreillä pidettiin hiljainen hetki Annarillalle. Liiton puheenjohtajan valtaa käyttää tällä hetkellä varapuheenjohtaja Jari Lipsanen, ja Annarillalle kuuluneita esimiestehtäviä on delegoitu toimistolle. Hallitus ei ole käynnistänyt omalta taholtaan uuden puheenjohtajan valintaa tässä vaiheessa. Näin keskeisesti siksi, että uusi puheenjohtaja voitaisiin valita vain tämän vuoden loppuun, ja syksyllä pitää joka tapauksessa valita uusi puheenjohtaja seuraavalle kaudelle. Näin ollen, jos nyt valittaisiin uusi puheenjohtaja, tämä voisi työskennellä tehtävässään vain joitakin kuukausia. Vaativa tehtävä kuitenkin vaatii perehtymisensä, jota hankaloittaisivat vielä niin irtisanomisajat kuin kesälomatkin. Kun uusi pj aloittaa vasta ensi vuoden alusta, on hänellä kunnolla aikaa perehtyä tehtäviinsä, minkä lisäksi useammat henkilöt voivat rauhassa harkita puheenjohtajaksi hakemista. Liitto voi joka tapauksessa hyvin hoitaa tehtävänsä ammattimaisesti toimiston ja Jarin voimin, eikä toiminta ole vaarassa nykyjärjestelyllä.

Huolta esitettiin kuitenkin mielenterveyteen liittyvien termien käytöstä. Yhä on nähtävissä, että esimerkiksi ”terapiaa” tarjotaan toisinaan hyvinkin moninaisilla taustoilla, minkä lisäksi nyt puhutaan paljon ”lyhytterapiasta” ja tämän vajeesta. Päättäjät ja asiakkaat eivät kuitenkaan useasti näe eroa esimerkiksi psykoterapian, lyhytterapian, terapian ja muiden vastaavien käsitteiden välillä, mikä voi hankaloittaa sitä, että asiakkaat päätyisivät sopivan osaamistason terveydenhuollon ammattilaisille. Psyli viestiikin, että psykologeilla on paljon myös hoidollista osaamista ja on syytä välttää ajattelua, että psykologit eivät osaisi hoitaa – tai ylipäänsä juuri mitään.

Edellisen keskustelun kimmokkeena oli mm. Psylin maaliskuinen blogi ”Myös psykologi voi antaa psykoterapiaa”, joka herätti paljon keskustelua. Yksi blogin tavoitteista olikin tuoda esiin lainsäädäntöä ja Valviran linjauksia nimikkeiden käytöstä sekä tuoda esiin psykologien osaamista. Valvira on sittemmin 28.4.2021 linjannut, että nimikkeiden epäsuora käyttö ei ole hyväksyttävää, vaan esimerkiksi vain nimikesuojattu psykoterapeutti tai psykoterapiakoulutettava saa kertoa antavansa psykoterapiaa. Psyli on toivonutkin aiheesta Valviran kannanottoa. Kannanotolla voi olla myönteisiä vaikutuksia myös psykologeille, sillä sen voi ajatella koskevan myös tilanteita, joissa ei-psykologit kertovat tarjoavansa ”psykologi”-sanoja viliseviä palveluita.

Ammattietiikka oli pariin otteeseen esillä kokouksessa. Toisaalta se, että psykologit ovat sitoutuneet ammattieettisiin periaatteisiin, on tärkeä ja vahva indikaatio psykologien luotettavuudesta ja ammattitaidosta – ja siten mahdollinen kilpailuvaltti verrattuna muihin ammattiryhmiin. Lisäksi ammattieettinen lautakunta toi esiin mm. resurssiensa vähäisyyttä ja sitä, että selvityspyyntöjen prosessi on työmäärällisesti raskas lautakunnalle ja henkisesti raskas siihen joutuville psykologeille. Näiden lisäksi kokouksessa keskusteltiin, että esimerkiksi ammattieettisten kannanottojen ja ohjeistusten laatiminen voisivat olla koko psykologien alalle tärkeitä ja viedä toimintaa ennakoivampaan suuntaan, jossa ammattietiikka olisi aiempaa vahvemmin näkyvillä myös niissä tilanteissa, joissa ammattietiikasta ei ole mitenkään poikettu. Hepsyn valtuutetut toivat esiin, että liittovaltuuston alainen työryhmä voisi auttaa näiden asioiden kehitystyössä, mutta aiheeseen palattaneen vielä myöhemmin syksyllä.

Psyli on teettänyt ns. tarvekartoituskyselyn, jota esiteltiin kokouksessa. Kyselyn tavoitteena oli tuottaa tietoa psykologien tarpeesta työelämässä ja psykologien työllistymisestä, ja se lähetettiin työnantajille. Työnantajat kertoivat rekrytointihaasteista erityisesti alueilla, joilla tiettävästi on pulaa psykologeista. Sijainti olikin yleisin kerrottu syy rekrytointivaikeuksille, minkä lisäksi riittämätön palkkaus nousi usein esiin. Esityksessä muistutettiin, että kohtaanto-ongelmat ovat pitkälti alueellisia ja myös opiskelijoiden sisäänottomäärät ovat nousseetkin vuosi vuodelta, minkä lisäksi tulevaisuudessa myös Oulusta valmistuu psykologeja.

Muun toiminnan osalta viime ajat ovat olleet poikkeuksellisia koronan vuoksi. Viimeinen reilu vuosi on tietysti ollut poikkeuksellinen koronan vuoksi, mikä on näkynyt mm. pienenä jäsenmaksutuottojen laskuna ja työttömyyskassan jäsenmaksuosuuksien nousuna, joskin viime vuoden tilikausi oli silti ylijäämäinen.  Opiskelijoiden suhteen Psyli teki mm. oman uutiskirjeensä ja IG-tilin, minkä lisäksi NPV:n, Kompleksin ja Hepsyn kanssa käynnistettiin liiton Mentorihankkeen pilotti.

Paljon muutakin ajankohtaista kokouksessa käytiin, mutta kaikki ei mahdu tähän tekstiin. Jos esim. mietityttää, mitä kaikkea Psyli onkaan puuhannut viime aikoina, käy kurkkaamassa Psylin uutishuoneesta ajankohtaisista edunvalvonnallisista asioista!
https://www.psyli.fi/uutishuone/

-Tero Pulkkinen, Hepsyn viestintävastaava ja liittovaltuutettu