21.10.2019

Ensimmäinen seminaaripäivä lähtee käyntiin Tampereen yliopiston professori Raija Punamäen johdantoluennolla, jossa käydään läpi trauman ja kriisin keskeistä käsitteistöä. Perehdymme erilaisiin traumojen luokitteluihin ja selittäviin teorioihin ja perehdymme traumaattisen muistin erityispiirteisiin. Seuraavalla luennolla kuulemme kriisityöntekijä Veli-Matti Hussoa, joka kertoo omasta käytännön työstään kriisikeskuksessa. Tällä luennolla saadaan kuulla yksi seminaarin tärkeimmistä peukalosäännöistä: psykologi ei voi koskaan ulkoisesta kriisistä päätellä sisäisen kriisin voimakkuutta. Kumpikin päivän luennoitsija mainitsee myös toleranssi-ikkunan, jonka Husso naureskelee olevan jokaisen kriisi- ja traumaluennon pakollinen sisältö. Iltapäivällä kuulemme kahta kokemusasiantuntijaa, jotka tulevat kertomaan henkilökohtaisista kriisi- ja traumakokemuksistaan. Kummankin puhujan kertomuksesta heijastuu johdonmukaisuus ja narratiivisuus, joiden olemme luennoilla oppineet olevan onnistuneesti käsitellyn ja eheän traumamuiston piirteitä.

23.10.2019

Toinen seminaaripäivä aloitetaan kriisipsykologi Salli Saaren luennosta ”Mikä kriisityössä auttaa?”. Saari antaa konkreettisia ohjeita trauman kokeneiden asiakkaiden kohtaamiseen rautaisella ammattitaidolla. Hän korostaa ennen kaikkea sitä kärsivällisyyden ja ammattitaidon määrää, jota kliinikolta hoitoprosessin aikana vaaditaan. Päivän toisena luentona pääsemme kuulemaan Punaisen Ristin kriisipsykologi Ferdinand Garoffia. Hän aloittaa puheenvuoronsa puhumalla traumakokemuksiin liittyvistä resursseista, joihin menetysten, uhkien tai epäonnistumisten voidaan ajatella kohdistuvan. Yksittäisenä sitaattina mieleen jää, että ”kriisitapahtumat ovat tavallisia asioita, niitä ei tarvitse mystifioida tai patologisoida”.

Toisen seminaaripäivän iltapäivä vietetään ensimmäisten työpajojen merkeissä. Ohjelmassa on Tiina Taijonlahden surevan kohtaamista käsittelevä työpaja, Harri Sihvolan itsemurhien ehkäisytyön paja, Riikka Vikströmin kriisin jälkihoitoa käsittelevä työpaja sekä varhaispsykoosikeskuksen Laura Salmijärven ja Olli-Matti Niemen perhetyö psykoosipotilaan hoidossa -työpaja. 

24.10.2019

Kolmantena ja viimeisenä seminaaripäivänä siirrytään yhteiskunnalliseen näkökulmaan. Päivän ensimmäinen puhuja on Pertti Hakkarainen, joka puhuu seksuaalirikoksista yhteiskunnassa. Hakkarainen toteaa, että seksuaalirikosten estämiseen on olemassa helppo resepti: ”kysy, haluaako toinen osapuoli harrastaa seksiä, ja jos toinen osapuoli ei sano kyllä, älä tee mitään”. Viimeisen seminaariluennon pitää jälleen kriisipsykologian guru Salli Saari, joka alkaa käymään läpi kriisityöprosessia suuronnettomuudessa perusteellisesti, sekä järjestelmän että konkretian tasoilla. Hän esittelee myös Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän, jota on ollut perustamassa yli 25 vuotta sitten. 

Kolmannen seminaaripäivän iltapäivä jatkuu jälleen työpajoilla. Psykologian tohtori Sanna Isosäven työpajassa käsitellään vanhempien traumaattisia kokemuksia raskaus- ja vauva-aikana, Tiina Taijonlahden torstain työpajassa aiheena ovat kouluyhteisöihin kohdistuvat kriisit, Pertti Hakkaraisen työpajassa käydään läpi seksuaalirikoksen uhrin kohtaamista kliinisessä työssä, ja Terveystalon johtavan psykologin Tuija Turusen työpajassa kuullaan, että työympäristöstä riippumatta kriisin kohdatessa käännytään aina katsomaan käyttäytymismallia auktoriteettiasemassa olevalta henkilöltä. Tuula Luoman SPR-työpajassa käydään case-muodossa läpi suuronnettomuuksia, Salli Saaren työpajassa käsitellään kriisityön tulevaisuutta, ja Ferdinand Garoffin työpajassa pääsemme kuulemaan, millaista työtä psykologi voi tehdä kansainvälisesti kriisityön puolella. 

Kompleksin kriisi- ja traumaseminaaritiimi kiittää osallistujia ja Hepsyä tuesta seminaarin järjestämisessä!

Teksti ja kuva: Aino Lehtinen