Kirjoittanut: Lisa Svartsjö

Psykologin työssä olen kokenut että lapsen tilanteen kartoittamisessa on käytettävissä monia keinoja, mutta olen kokenut että menetelmien osalta,  keinovalikkoa olisi hyvä täydentää. Niinpä suuntasin keväiseen Lontooseen Anna Freud Centeriin siinä toiveessa, että Lasten kiintymyssuhdekysely (Child Attachment Interview; CAI) voisi olla työhöni soveltuva menetelmä.

CAI on kehitetty Adult Attachment Interview:ä mukaillen ja se soveltuu kahdeksasta ikävuodesta ylöspäin. Suoran käyttäytymisobservaation menetelmä vierastilanne (Strange Situation) rajoittuu noin vuoden ikäisiin lapsiin. Leikki-ikäisen lapsen mentelmävalikko on runsaampi, ns. projektiivistet roolileikkimenetelmät. Niiden ja aikuisten kiintymyssuhdementelmien väliin on jäänyt kuilu, johon CAI pyrkii vastaamaan. Menetelmä on käytössä useassa maassa ja ainakin Englannissa sitä käytetään osana perheoikeudellista selvittelyä lapsen kasvuolosuhteista ja kiintymyssuhteista.  

Semistrukturoitu haastattelu koostuu 19 kysymyksestä lapsen kokemuksista ja lapsen kuvaa huoltajista. Ensin lapsen tulee antaa kolme adjektiivia itsestään, sitten vastaavasti kolme kumpaakin huoltajiaan kuvaavaa adjektiivia. Lisäksi lasta pyydetään antamaan esimerkkejä, jotka kuvaisivat hänen valitsemiaan adjektiiveja. Muut kysymykset koskevat pääasiassa lapsen kokemuksia riita- ja, erotilanteista ja tilanteista jolloin lapsi on tarvinnut huolenpitoa ja hoivaa.

Itse haastattelu kestää puolisen tuntia ja se videoidaan kehonkielen ja litteroinnin mahdollistamiseksi.

CAI pisteytetään mm. avoimuuden, tunteiden käsittelytaidon, vanhemman idealisoinnin, mieltä askarruttavan vihaisuuden mittareilla.  Haastattelusta tuottaa toisin sanoen lapsen konkreettiset vastaukset kysymyksiin, mutta myös pisteytetyt numeeriset arvot joiden perusteella on mahdollista arvioida lapsen kiintymysuhdemallia erikseen suhteessa kumpaankin huoltajaan; turvallisesti kiinnityneet, välttelevät, ristiriitaisen-vastustavat ja jäsentymättömätömät. Täten esimerkiksi niukkuus vastauksissa tai idealisoivat yleistävät adjektiivit yhdistettynä vastakkaisia tulkintoja herättäviin esimerkkeihin tulevat menetelmän kautta huomioiduksi.

Kiintymyssuhde antaa tietoa lapsen strategiasta; onko hän valmis turvautumaan aikuisiin ja muihin vai tarvitseeko maailmassa pärjätä omillaan? Pyrkiikö lapsi pakonomaisesti huolehtimaan muista tai hallitsemaan aikuisia ja muita ympärillään? Turvallisen kiintymyssuhteen on todettu ennakoivan parempia sosiaalisia taitoja sekä parempaa ennustetta muihin kiintymyssuhteisiin verrattuna niin ulkoistavan häiriökäyttäytymisen kuin, joskin vähemmässä määrin, sisäänpäin kääntyvän oireilun suhteen (Groh et al, 2016). Arvion perusteella on siis mahdollista antaa myös jatkosuosituksia kuten perheinterventioita tai lapsen yksillölistä tukea.

Kyselypatteriston koin mielekkäänä ja helposti käyttöön otettavana, jos ei tässä kohtaa puhuta videoinnin ominaishaasteista. Pisteyttäminen ja itse kiintymyssuhteen arvion yllättävänkin haastavana, joskin harjoitus tuo varmuutta. Anna Freud Centerin koulutus oli hyvin järjestetty, tiivis kokonaisuus. Suosittelen kokemusta lämmöllä paitsi mielenkiintoisten koulutusten ja maineikkaan miljöön myös maittavien lounastarjoiluiden puolesta. Kurssikeskus vaikuttaa houkuttelevan varsin kansainvälistä porukkaa. Samalla reissulla hoitui vierailu naapurissa sijaitsevaan Freud museoon ja jäi minulla hetki tutustua paikalliseen kulttuuritarjontaankin.