Viime vuonna järjestetystä Seksuaalisuusseminaarista intoutuneena Kompleksissa pohdittiin, jääkö opinnoissamme käsittelemättä jokin muukin kliinisen työn kannalta oleellinen osa-alue. Ollessani viime keväänä haastattelussa psykologiharjoittelua varten, minulta kysyttiin, mitä tiedän päihdehäiriöistä. Hämmästyin hieman ja vastasin, että enpä juuri mitään, kun niitä ei hirveästi opinnoissa sivuta. Vastaus kummastutti myös haastattelijaa – päihteiden ongelmakäyttö vaikuttaa kuitenkin olevan enemmän sääntö kuin poikkeus mielenterveyspulmien kanssa painivia asiakkaita kohdatessa. Tästä syntyikin idea suunnitella aihetta käsittelevää seminaaria täksi syksyksi. Seminaarikurssin järjestämisen mahdollistivat Hepsy, Upsy, HYYn innovatiivisten oppimismuotojen tuki sekä Alko.

Aloimme pienellä suunnittelijapoppoolla miettiä, mitä kaikkea haluaisimme päihdehäiriöihin liittyen tietää. Aiheita olisi riittänyt vaikka kokonaisen kurssin verran, mutta ajattelimme pyrkiä samaan toteutukseen kuin Seksuaalisuusseminaarissa. Lopulta meille valikoitui kaksi teemaa, joista kummallekin pyhitettiin oma seminaaripäivä: ensimmäisenä päivä tietoa päihdehäiriöistä yleisellä tasolla ja toisena niiden hoidosta. Perinteisten eri alojen asiantuntijoiden tähdittämien luentojen lisäksi saimme kumpaankin seminaaripäivään kokemusasiantuntijan kertomaan oman näkökulmansa aiheeseen. Halusimme tarjota kurssin ja sen suorituksen niin monelle opiskelijalle kuin Siltavuorenpenkereen isoimpaan saliin mahtuu ja seminaariin ilmoittautuikin heittämällä 120 opiskelijaa – tämä siis tuli todella tarpeeseen. Oli myös mukava huomata, että osallistujia oli fukseista harjoittelussa oleviin opiskelijoihin asti!

Seminaari lähti käyntiin lokakuun puolessa välissä Mauri Aallon luennolla päihdehäiriöiden kliinisestä kuvasta ja etiologiasta. Luennolla käytiin läpi ihan perusteita päihteiden käytön luokitteluun, haitallisen käytön ja riippuvuuden kriteereihin sekä päihteiden käyttöön ja riippuvuuden syntyyn vaikuttavista tekijöistä. Tämä antoi hyvän pohjan aiheiden syventämiselle seminaarin edetessä. Kliinisestä kuvasta siirryttiinkin suoraan päihdehäiriöiden ja mielenterveyden häiriöiden välisen komorbiditeetin tarkasteluun Pekka Rapelin johdolla, joka kertoi erityisesti esimerkkien avulla, mitä jokaisen psykologin tulisi ilmiöstä tietää. Lisäksi keskusteltiin näiden kahden yllättävän erillään pidetyn häiriöryhmän keskinäisestä vuorovaikutuksesta kiinnittäen huomiota siihen, mitä mielenterveysongelmia esiintyy päihteiden ongelmakäytön yhteydessä ja toisinpäin.

Lounaan jälkeen hypättiin osittain eri teemaan Ehyt ry:n päihdeasiamiestoiminnan kehittämis- ja edunvalvontakoordinaattori Riikka Perälän esittäessä meille kysymyksen, onko päihderiippuvainen syyllinen vai sairas. Perälän esitys toi mukavasti poikkitieteellistä näkökulmaa seminaariin hänen kertoessaan päihdehäiriöiden hallinnasta yhteiskunnassa ja sote-palveluiden järjestelmässä. Yhteiskunnallisten pohdintojen jälkeen kuulimme Helsingin vankilassa työskentelevän Pertti Hakkaraisen näkemyksiä sosiaalisen ympäristön päihdeongelmaa ylläpitävistä tekijöistä. Vaikka näkökulma olikin painottunut vankilaympäristöön, tuli esityksessä esiin paljon hyviä ja miettimisen arvoisia asioita päihderiippuvuudesta kärsivät hoitoa suunniteltaessa. Ensimmäisen päivän lopuksi vielä kahvin ja mustikkapiirakan jälkeen kokemusasiantuntija Hannu Ylönen kertoi omasta alkoholismiin sairastumisestaan sekä toipumispolustaan. Erityisen kiinnostavaa oli kuulla myös hänen työstään Vantaan terveysasemalla, jossa hän on pitänyt kokemusasiantuntijan vastaanottoa, joka oli saanut ilahduttavan hyvää palautetta ja asiakkaat olivat kokeneet hyötyneensä käynneistä paljon!

Viikon hengähdystauon jälkeen käynnistyi seminaarin toinen päivä, joka käsitteli päihdehäiriöiden hoitoa. Ensimmäisenä tiedonjanoisille opiskelijoille oli luennoimassa lääkäri Joni Liskola Kellokoskelta, joka kertoi alkoholismin sekä bentso- ja opioidiriippuvuuksien hoidosta ja haasteista. Farmakologisten hoitojen lisäksi hän korosti erityisesti hoitosuhteen merkitystä asiakkaan toipumisen avaintekijänä. Yksilöllisen hoidon näkökulman jälkeen kuulimme sosiaalityön puolelta tulleen Arja Ruisniemen luennon erilaisista yhteisöhoitomuodoista ja niiden toimivuudesta. Aiemmin yhteisöhoitomuodot ovat olleet ainakin minulle melkoinen mysteeri, joten oli kiva saada niistä enemmän tietoa! Jottei päivä olisi käynyt liian raskaaksi, niin lounaan jälkeen Jari Lahti piti meille pikaluennon motivoivasta haastattelusta pienen tehtävän ja esimerkkien avulla. Tämä oli todella mukava lisä seminaariin ja innoitti varmasti monia etsimään lisää tietoa aiheesta.

Koska päivän aluksi on keskitytty lähinnä vain päihdeongelmasta kärsivän omaan hoitoon, seuraavana Anu Leinonen kertoi perheen tukemisesta ja erityisesti lasten huomioimisesta vanhemman päihdehäiriön hoidossa. Päihdehäiriö koskettaa kuitenkin poikkeuksetta myös ongelmasta kärsivän lähipiiriä, joten tämä näkökulma oli erittäin tärkeä sisällyttää seminaarin ohjelmaan. Ennen kahvitaukoa ja omenapiirakkaa oli vielä luvassa siirtyminen jälleen täysin erilaiseen teemaan eli psykedeeliavusteiseen terapiaan. Lääkäri Jussi Alihanka perusteli kriittisen kiinnostuneelle yleisölle, mistä oikein on kysymys, miten psykedeelit voivat edistää terapian tavoitteita ja mitä aiheesta tutkitaan parhaillaan. Tästä riittikin keskusteltavaa kahvitauon ajaksi. Aivan koko seminaarikurssin lopuksi oli vielä paneelikeskustelu, johon osallistuivat ensimmäiseltä päivältä tuttu psykologi Pekka Rapeli, sosiaalityöntekijä Taina Saarinen sekä korvaushoidon kokemusasiantuntija Sami Henttonen. Paneelikeskustelussa tuotiin esiin päihdehäiriöiden hoidon vahvuuksia ja heikkouksia, pohdittiin eri hoitomuotojen toimivuutta, hoitoon motivoitumista sekä ennaltaehkäisyä. Kysymyksiä olisi riittänyt vaikka koko loppuillaksi, mutta viimeiseksi pyydettiin kaikilta panelisteilta vielä yhden lauseen take-home-messaget meille tuleville psykologeille.

Kaiken kaikkiaan seminaari sujui oikein mallikkaasti, opiskelijat saivat uutta tietoa ja toivottavasti myös innostuivat etsimään lisää tietoa heitä kiinnostavasta teemasta. Luentopäivien jälkeen luvassa oli vielä muutaman sivun oppimistehtävä opintopisteiden lunastamiseksi. Iso kiitos ja syvä kumarrus vielä Hepsylle sekä muille sponsoreille! Itse ainakin sain tästä eväitä tulevaa harjoittelua varten. Katsotaan, lähdetäänkö ensi vuodellekin suunnittelemaan seminaaria ja jos, niin millaista.

PsK Emma Peltomaa