Junior Researcher Programme Conference Cambridgessa

Heippa kaikki!
Nimeni on Emma ja olin Hepsyn tukemana konferenssissa Cambridgessa, mistä lupasin jakaa kokemuksiani hepsyläisille. Kuluneen vuoden aikana olen työskennellyt kansainvälisistä opiskelijoista ja tohtoritasoisesta ohjaajasta koostuvan tutkimusryhmän kanssa tehden tutkimusta emotionaalisesta älykkyydestä. Tutkimuksemme tarkoituksena on adaptoida ja validoida emotionaalisen älykkyyden mittareita neljässä eri maassa. Tähän mennessä olemme saaneet kerättyä dataa yhdestä maasta ja ensimmäinen julkaisumme on vertaisarviossa Frontiers of Psychology -lehdessä. Projekti on osa 13 kuukautta kestävää Junior Researcher Programmea, joka huipentui elokuussa Cambridgessa järjestettyyn konferenssiin. Ennen konferenssia meille oli varattu muutama päivä yhteiseen työskentelyyn ja loppuajan saimme nauttia huikeista luennoista, kuulla toistemme tutkimusprojektien etenemisestä sekä päivittää kuulumisia pitkästä aikaa. Osaa porukasta olen nähnyt ympäri vuoden muissakin tapahtumissa ja osan kanssa jälleennäkeminen yli vuoden jälkeen oli sanoinkuvaamattoman riemukasta.

Saavuin Cambridgeen keskiviikkona kuuluisalta King’s Cross -asemalta, josta Harry Potterkin on aloittanut matkansa satumaiseen opiskelumaailmaan. Vaikka nousinkin ihan tavallisen junan kyytiin laiturilta 1 (enkä 9 ¾) päädyin yhteen vanhimmista ja kauneimmista yliopistokaupungeista, enkä usko, että kovinkaan paljon lähemmäs pääsisin J. K. Rowlingin maailmaa. Selvittyäni pienet kadut kansoittavista turistijoukoista pääsin majoittautumaan hienoon St. Catharine’s Collegeen. Upeasta majapaikasta en ehtinyt paljoakaan nauttia, sillä työskentelymme alkoi lähes heti lyhyehkön lounaan jälkeen. Meidän piti ryhmämme kanssa saada valmiiksi posteri ja suullinen esitys ennen varsinaista konferenssin alkua perjantaina. Työskentelimme yömyöhään siivoten dataamme ja ystävämme opettaessa meitä tekemään eksploratiivista rakenneyhtälömallinnusta. Lopputuloksena oli, että jouduimme hylkäämään menetelmän ja aloittamaan seuraavana päivänä perinteisempien menetelmien parissa. Muiden työstäessä posteria ja esitystä yritin opetella eri analyysien tekemistä R:llä, jotta saisimme joitain tuloksia esitystämme varten. Kuulumisia ei juuri ehditty tässä tohinassa vaihtaa.
01.pngTyön touhussa. Onneksi Cambridgen ryhmätyötiloissa oli aina vedenkeitin ja teetä valmiina!
Varsinainen konferenssi alkoi perjantaina Psychology and Policy Lecture Series -sarjan ensimmäisellä luennolla, jonka piti tohtori Agnieszka Walczak. Luento käsitteli englannin kielen oppimisen mittaamista ja sitä, miten kyseistä tietoa voidaan käyttää hyväksi englannin opettamisessa. Luento sai pohtimaan sitä, kuinka voisimme ehkä muissakin asioissa vielä paremmin tutkia oppimista ja sitä, millaisia virheitä ihmiset tyypillisesti tekevät oppiessaan ja miten oppimista voitaisiin vielä tukea. Uutta oli myös laajasti käytössä olevien sovellusten, kuten Duolingon, hyödyntäminen tiedonkeruumenetelmänä. Lauantaina luentosarja jatkui tohtoriopiskelija Sandra Matzin luennolla psykologisesta markkinoinnista sekä ihmisten profiloinnista ja mainonnan kohdentamisesta muutamien Facebook-tykkäyksien perusteella. Aihe on erittäin mielenkiintoinen ja ajankohtainen, sillä nykyäänhän meistä kaikista kerätään melko paljon tietoa sen perusteella mitä internetissä ja erityisesti sosiaalisessa mediassa teemme. Kiinnostavaa oli myös näkökulma siitä, että markkinoinnin kohdentaminen itse asiassa hyödyttää kuluttajaa.

Sunnuntaina konferenssi jatkui työpajalla tieteen etiikasta, paneelikeskustelulla ja posterisessiolla. Paneelikeskustelua vetivät kolme huikean menestyksekästä tyyppiä. Yksi heistä oli Chris Gibbons, joka työssään keskittyy potilaiden elämänlaadun mahdollisimman tarkan ja tehokkaan mittaamisen kehittämiseen tietokoneavusteisesti. Toinen panelisteista oli Sandrine Muller, jonka väitöskirjatyö keskittyy hyvinvointiin, kokemusten keräämiseen ja älypuhelimien havaitsemiseen. Kolmantena paneeliin osallistui postdoc-tutkija Zorana Zupan, jonka tutkimus keskittyy käyttäytymisen muutoksen mekanismeihin väestön tasolla, tavoitteenaan tuoda näyttöön perustuvaa tietoa yleisiä linjauksia koskevan päätöksenteon tueksi. Ilta jatkui sen jälkeen vielä posterisessiolla, jossa ryhmäni posterin lisäksi pääsin esittelemään meta-analyysin, jonka tein kandidaatintutkielmanani. Tämä oli ehkä yksi viikon kohokohtia, kun sai kansainvälisessä ympäristössä ensimmäistä kertaa esitellä omaa tutkimustaan muille. Näin nuorelle tieteenharjoittajalle oli hienoa päästä esittelemään ensimmäistä tieteellistä (tai sitä muistuttavaa) työtään ja saada positiivista palautetta ja kannustusta työn jatkamiseen. Tilaisuus oli kokonaisuudessaan ihanan rento: viinin juomisen lomassa keskusteltiin ylevästi tieteestä ja muustakin.

02.png
Ryhmämme posteria esittelemässä Nika ja Jovana.
Maanantaina pääsimme vihdoin esittelemään omaa työtämme, jonka eteen olimme työskennelleet yötä päivää. Esityksemme aloitti päivän, minkä jälkeen saimme rentoutua kuuntelemaan muiden esityksiä vaihtelevista aiheista. Seuraavana kuulimme elämänlaatua reaaliajassa mittaavasta älypuhelinsovelluksesta sekä siitä, millaisia haasteita sovelluksen kehittämiseen liittyy ja miten sovelluksen psykometrisiä ominaisuuksia voidaan tutkia. Kolmas aihe käsitteli Normacog-testistön adaptoimista eri kielille. Kyseessä on lyhyt kliinisen neuropsykologian arviointipatteristo. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, miten kulttuuri ja erilaiset sosiodemografiset tekijät vaikuttavat kognitiivisen toiminnan arviointiin. Seuraava esitys käsitteli sitä, miten tuomareiden havainnointikyky ja asiantuntijuus rytmisessä voimistelussa vaikuttavat heidän havainnointitarkkuuteensa kilpailutilanteissa. Uutena asiana esityksessä tuli esille Rasch-mallit, joista en aikaisemmin ollut kuullut. Viidennessä tutkimuksessa tarkasteltiin miten opettajan tarjoama tuki vaikuttaa oppilaan akateemiseen ja sosiaaliseen toimintaan. Viimeisenä kuulimme persoonallisuuden tutkimisesta verkossa ja erityisesti siitä, miten testiformaatti, kulttuuri ja kognitiiviset kyvyt vaikuttavat persoonallisuuden arviointiin. Tutkimuksessa tuotiin esille pakkovalintatestien hyödyllisyys sosiaalisesti suotavamman vastaamistyylin karsimisessa. Uutta oli Item Response Theory (IRT) -mallinnuksen soveltaminen pakkovalintatestistä saadun ipsatiivisen datan purkamiseen. Vaikka tutkimusaiheita oli laajasti, yhdisti kaikkia selkeä panostus menetelmälliseen puoleen. Oli lisäksi erittäin mielenkiintoista päästä seuraamaan, miten muiden tutkimusryhmien työ on edennyt vuoden mittaan sekä kuulla millaisia haasteita he ovat kohdanneet ja ennen kaikkea miten he ovat niistä selvinneet. Maanantai huipentui upeaan kolmen ruokalajin illalliseen Corpus Christin rakennuksessa.

Viimeinen päivä kului lähinnä levätessä edellisen illan juhlinnan jälkeen. Meillä oli kuitenkin mahdollisuus osallistua työpajaan bayesilaisesta tilastotieteestä. Kyseistä tilastotieteen osa-aluetta ei meille vielä paljoakaan opeteta frekventistisen tilastotieteen rinnalla, vaikka se tuntuu saavan muualla jatkuvasti enemmän huomiota. Illalla kokoonnuimme vielä keskustelemaan koko porukan kanssa siitä, miten vuosi on kulunut ja mitä voisi parantaa, jotta jälkipolville olisi vielä paremmat puitteet. Sen jälkeen pääsimme viettämään yhteistä aikaa vielä viimeisen kerran ennen paluuta kotiin. Loppuaika kuluikin hyvästien jättämisessä ja viimeisistä yhteisistä hetkistä iloiten. Matka oli upea ja on hienoa, miten jo opiskeluvaiheessa voi päästä mukaan kansainvälisiin ympyröihin. On todella inspiroivaa työskennellä näin motivoituneiden ja lahjakkaiden opiskelijoiden kanssa – puhumattakaan siitä, kuinka paljon olen oppinut psykologian opiskelusta ja psykologin työstä ympäri Eurooppaa. Parempaa reissua, vuotta tai ryhmää en olisi voinut toivoa.

03.png
Ryhmämme gaala-iltana © Pranay Seshadr

(Englannin kieliset abstraktit löydät tällä: Proceedings of the Junior Researcher Programme Conference (Online) ISSN 2398-5526)

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s