IEPA:n varhaispsykoosikonferenssin kuulumiset Tokiosta

Psykologi Niklas Granö osallistui 17.-19.11.2014 Tokiossa järjestettyyn kansainväliseen konferenssiin psykooseista Hepsyn matka-avustuksen tuella. Lue Niklaksen kuulumisia alta!

unnamed

International Early Psychosis Association (IEPA) yhdeksäs kansainvälinen konferenssi järjestettiin 17.-19.11.2014, Tokiossa, Japanissa, otsikolla ”To the New Horizon”. Nimensä mukaisesti järjestö on keskittynyt esittelemään varhaisen psykoosin tutkimiseen ja hoitoon keskittyvää tieteellistä tutkimusta ja järjestö järjestää kahden vuoden välein kansainvälisiä konferensseja eri puolilla maailmaa aihepiirin asioista, jotta uudet löydökset ja trendit saavuttaisivat tutkijoiden lisäksi myös kliinikkojen arjen. Allekirjoittanut on osallistunut useamman kerran järjestön tilaisuuksiin ja ollut työryhmänsä kanssa esittelemässä omia HYKS Psyk    iatriassa JERI (Jorvi Early psychosis Recognition and Intervention) -projektissa tuotettuja tuloksia. Myös tällä kertaa oli allekirjoittaneen abstrakti hyväksytty konferenssiin posteriesityksenä. Tiivis konferenssi alkoi lähes saman tien saapumisen jälkeen. Säästösyistä ylimääräistä aikaa ei ollut varattu matkustamiseen, vaan aikataulu laskettiin sen varaan, että pääsemme suoraan avajaistilaisuuteen. Koneen myöhästymisestä huolimatta ehdimme hyvin tilaisuuteen ja saimmekin nauttia runsaiden paikallisten herkkujen lisäksi mahdollisuudesta keskustella ensipsykoositutkimuksen ja psykoosin riskivaiheen huippututkijoiden kanssa. Koska matkaa oli tehty yhtäjaksoisesti edellisestä päivästä asti, oli ilta nopeasti ohi ja vuorossa kaivattu lepo ennen varsinaisen konferenssin alkua.

unnamed (2)

Esityksiä oli runsaasti ja pääluentojen ohella ns. free paper esityksiä oli useita käynnissä samanaikaisesti. Mielenkiintoisia esityksiä oli jakautunut tasaisesti jokaiselle päivälle. Pääluennoista ehkä keskeisimmäksi nousi professori Patrick McGorryn luento. McGorry on varhaispsykoositutkimuksen ja interventiomallien kehittäjänä yksi tärkeimmistä auktoriteeteista. McGorry on kehittänyt Australiassa Melbournessa Orygenin keskuksessa ensipsykoosiin ja psykoosiriskin tunnistamiseen ja hoitoon liittyviä menetelmiä 90-luvun puolivälistä alkaen ja tuonut yleiseen tietoisuuteen tarvetta kiinnittää huomioita nuorten vointiin joilla on psykoottisia kokemuksia jotta heitä voitaisiin hoitaa varsinaisen psykoosin ennaltaehkäisemiseksi. McGorry on kehittänyt ns. stagin (vaiheistus) – mallin hahmottamaan sitä, miten psykoottisen oireilun jatkumolla erilaiset interventiomallit sopivat oireilun eri vaiheisiin. Myös ensipsykoosin hoitoon McGorry on Orygenissä kehittänyt omia hoito-ohjelmia, jossa keskitytään vahvaan ja monipuoliseen tukeen ensipsykoosin kohdalla. Perusajatus pohjautuu psykoosijatkumon vaiheistukseen, sen tunnistamiseen ja oikea aikaisen vaiheeseen sopivaan hoitoon, jossa on stressi-haavoittuvuusmallin mukainen hoito huomioitu. Psykososiaaliset hoidot, kuten monipuoliset ryhmät, casemanagerien käyttö ja kognitiivisen psykoterapian sovellukset, oireilun tunnistamiseen ja monitoroimiseen tähtäävät psykoosiriskioireilun arviointimittarit kuten CAARMS (Suomessa toistaiseksi käytössä vastaava instrumentti SIPS), ovat arvioimisen ja hoidon kulmakiviä. Yleinen havainto on, että psykoottisen oireilun varhaisvaiheessa hoitovaste on hyvä ja sairastumista ei ns. korkean riskin potilaillakaan niin herkästi tapahdu, jos jo ensimmäisten oireiden aikana vointi tunnistetaan ja potilas saa oireenmukaista hoitoa. Sitä vastoin yleisessä tiedossa on se miten hankalaa on vaikuttaa oireiluun, jos potilas on oireillut kovin pitkään. Tästä ns. critical periodista on brittiprofessori Max Birchwood puhunut paljon.

unnamed (4)

Konferenssissa tarjoutui mahdollisuuksia keskustella huippuasiantuntijoiden kanssa, vaihtaa ajatuksia ja saada uusia ideoita. Eräs konferenssissa esillä ollut merkittävä tutkija, jonka kanssa allekirjoittanut ehti keskustella jo avajaistilaisuudessa, oli professori Jan Olav Johannessen Norjasta. Johannessen on ansioitunut erityisesti hoitamattoman psykoosin keston lyhentämiseen tähtäävässä TIPS-projektissa Stavangerin alueella. TIPS-projekti on onnistunut lyhentämään muutamiin viikkoihin hoitamattoman psykoosin keston (DUP, Duration of Untreated Psychosis) käyttämällä hyväkseen näkyviä mainoskampanjoita, radiomainoksia, lehtimainoksia, lentolehtisiä, jne. Yleinen kesto psykoosipotilaiden DUPille on 1-2 vuotta monissa tutkimuksissa ja potilailla joilla on vain muutaman viikon kestoinen DUP, on tutkitustikin parempi vaste hoidolle. Stavangerissa tehdään myös monipuolista kliinistä työtä psykoosiriskin hoitoon ns. POP-projektissa (Prevention Of Psychosis), missä yhdistetään varhaistunnistusmenetelmiä, kognitiivista terapiaa ja neuroprotektiota. Myös UCLA:n Rachel Loewyn kanssa syntyi mielenkiintoinen keskustelu psykoosiriskioireiden seulomiseen kehitetyn instrumentin käytöstä. Loewy on kehittänyt tunnetun PQ:n (Prodromal Questionnairen, suomessa NKK: Nuoruusiän kokemuskysely) jota runsaasti käytetään esiarviointiin ennen varsinaista riskioirehaastattelua. Allekirjoittanut on tutkinut itsearvioitujen ja haastateltujen psykoosiriskioireiden eroa ja tässä on havaittavissa tendenssi, jonka mukaan suurin osa riskioireista raportoidaan itseraportoinnissa liian herkästi verrattuna haastattelemalla vahvistettuihin oireisiin. Tästä keskusteltiin Loewyn kanssa ja myös Loewy oli sitä mieltä, että suosittelee oireseuloissa riskioireiden varmistamista haastattelemalla, vaikkakaan tätä ei aina oikein kliinisessä työssä ehditä tehdä.

unnamed (3)

Itse konferenssin mielenkiintoisimmat esitykset löytyivät ns. oral sessionien esityksistä, joissa oli mielenkiintoista tarkastella tulevaisuuden trendejä ja lupaavia avauksia tutkimusalueen kentältä. Neuroprotektiosta kävin seuraamassa useampia esityksiä. Esittäjät eri tahoilta esittivät hypoteeseja D-vitamiinin psykoottisuudelta suojaavasta vaikutuksesta ja myös Omega – 3 öljyn psykoosin puhkeamiselta suojaavista tutkimuksista keskusteltiin. Omega – 3 öljyn protektiivisesta vaikutuksesta psykoosin puhkeamiselle on julkaistu yksi laadukas tutkimus vuonna 2010 itävaltalaisprofessori Ammingerin tutkimusryhmän toimesta ja tätä löydöstä ja sen mekanismeja tutkitaan nyt tarmokkaasti. Mikäli tulokset neuroprotektion osalta replikoituvat, tarjoaisi se uuden, turvallisen ja sivuvaikutuksista vapaan hoitovaihtoehdon psykoterapeuttisen hoidon lisäksi ensipsykoosien ehkäisemiseen riskivaiheen potilailla. Muutoin oral- sessioissa oli runsaasti tutkimustuloksia psykoosiriskivaiheen perustutkimuksista, joissa täydentyy kuva lineaarisesti pahenevasta oireilusta, jossa muutoksia tapahtuu ajan myötä psykoottisen oireilun lisääntyessä neurokognitioiden, toimintakyvyn, aivostruktuurin ja välittäjäaineiden muutoksena. Osaltaan tämä tukee tarvetta painottaa psykoosien hoitoa mahdollisimman varhaiseen vaiheeseen, mieluusti sairauden ennaltaehkäisemiseen, jotta biologiset muutokset ja esim. vaikeasti hoidettavat skitsofrenian negatiiviset oireet eivät ehtisi kehittyä kovin pahaksi. Tähän on kliinikoille tarjolla avuksi riskivaiheen tunnistamiseen tarkoitettuja instrumentteja, psykoterapeuttisia interventiomuotoja ja oireilun vaiheen sekä tarpeenmukaisia suosituksia mm. lääkehoidon osalta. Oman työryhmän presentaatio posterin luona meni mukavasti, muumikarkkeja konferenssivieraille tarjoten ja HYKS Psykiatrian JERI-projektin keskeisiä tuloksia työkavereiden kanssa esitellen. Pääpaino JERI-tutkimuksen tuloksia esittelevässä abstraktissa oli vetää yhteen julkaistujen tutkimustuloksen keskeiset havainnot: psykoosiriskioireiset nuoret voivat psyykkisesti huonommin monilla oireilla mitattuna kuin muut avun piiriin hakeutuvat nuoret ja JERI-mallin mukaisen varhaisintervention aikana, jossa perheen ja verkoston kanssa tuetaan toimintakykyä ja vähennetään stressiä, vähenee oireilu niin tilastollisesti kuin kliinisestikin merkittävästi.

unnamed (1)

Muutoin Tokio vaikutti mukavalta, mutta jokseenkin käsittämättömän isolta kaupungilta. Ihmiset ja palvelu oli erittäin ystävällistä ja kohteliasta, yhteiskunta toimi kellon tarkasti ja kaikkialla oli hyvin siistiä. Jopa asunnottomat olivat siltojen alle rakentaneet pahvilaatikkokotinsa huolellisesti, pikkutarkasti ja omalla tavalla kodikkaiksi. Englannin kieltä osattiin yleisesti melko vaatimattomasti, mutta riittävästi perusasioiden hoitamiseksi kaupoissa ja ravintoloissa. Horisonttiin asti jatkuva pilvenpiirtäjämeri 50:nen kerroksen ikkunoista oli hyvin vaikuttava näky. Matkakohteena voin lämpimästi suositella Tokiota ja IEPA:n konferensseja psykoosin varhaisvaiheista kiinnostuneille kliinikoille ja tutkijoille.

Niklas Granö, PsT, dos.

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s