RIIDELLÄÄN RIEMUITEN

Laitan alle Metro-lehdessä julkaisemani kolumnin. Toivon tämän kepeän pläjäyksen rohkaisevan psykologeja kirjoittamaan muissakin medioissa kuin alan ammattilehdissä. Psykologit ja psykologia ansaitsevat paljon nykyistä suurempaa näkyvyyttä yhteiskunnassa! Psykologiaa tarvitaan, kenties enemmän kuin koskaan aiemmin. Metro suostui ystävällisesti tekstin julkaisuun Hepsyn sivustolla, kunhan mainitsen lähteen ja Metron linkin: http://www.metro.fi/kolumnit/a1426731814275

RIIDELLÄÄN RIEMUITEN

Jotkut väittävät riidan puhdistavan ilmaa. Mutta riitely voi myös myrkyttää ilmaa ja pilata rakkaus- tai ystävyyssuhteen. Riita on kuin tanssi, josta hallitsemme vain ensimmäiset askeleet tietämättä miten tanssi jatkuu. Silti tuo tanssi tempaa meidät mukaansa.

Miten pitäisi riidellä, jos riitaan joutuu? Kroonisesti riidanhaluisen ihmisen kanssa ei kannata riidellä lainkaan. Harrastelijan ei ole syytä antautua kiistelyn kuviotanssiin repivän riidan ammattilaisen kanssa.

Jos kuitenkin haluat riidellä repivästi, anna oman suuttumuksesi ja omien tunteittesi ohjata toimintaasi. Puhu suusi puhtaaksi ”rehellisyyden” nimessä ja käytä mahdollisimman paljon loukkaavia sanoja. Älä kuuntele, mitä kiistakumppanisi yrittää sanoa. Tulkitse häntä vain omien tunteittesi perusteella. Muista toistella kysymyksiä ”mikä sinä olet sanomaan?”, ”mitä olet itse tehnyt?”, ”miksi sinä aina?” ja ”mikset sinä ikinä?”. Älä myönnä virheitäsi. Mutta jos myönnät, muistuta kiistakumppaniasi tämän omista erheistä.

Jos erehdyt pyytämään anteeksi, piilota anteeksipyyntöön syytös. Kerro että myöntämäsi virhe johtui juuri siitä ihmisestä, jolta pyydät anteeksi. Voit myös heittäytyä marttyyriksi, itkeä katkerasti tai ryhtyä mykkäkoulun mallioppilaaksi.

Repivän riidan oppikirja olisi helppo kirjoittaa. Mutta miten oppia riitelemään rakentavasti ja kiistelemään kehittävästi? Oikeastaan riittää, jos käännämme repivän riidan oppikirjan ohjeet vastakohdikseen. Helppo sanoa, vaikea toteuttaa.

Rakentava riitely on ihanne, jonka vain harvoin saavutamme tosielämässä. Mutta mitä tapahtuisi, jos rakentava riitely tulisi yleiseksi tavaksi? Ristiriitojen ratkominen ei olisi pelkästään rakentavaa, vaan suorastaan riemukasta. Rakastavaiset haluaisivat riidellä yhä uudelleen ja uudelleen. Puolisot kehuisivat toisiaan ihaniksi riitelijöiksi ja surisivat sitä, etteivät ehdi riidellä tarpeeksi usein. Ja mukavan illan päätteeksi ystävillä olisi tapana kiittää hyvästä riidasta ja toivottaa: ”Riidellään kun tavataan!”

Erkki Virta (FT, psykologi)

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s