Oslon EMDR-konferenssi oli monella tavalla erinomainen kokemus. Kuten aina, yksi konferenssien tärkeimmistä anneista oli kollegoiden kohtaaminen, ajatusten vaihtaminen ja mahdollisuus kuulla, mitä uutta EMDR parissa tehdään eri puolilla maailmaa.
Tällä kertaa konferenssissa oli vahva suomalainen edustus. Suomesta osallistui konferenssiin yhteensä 84 EMDR-terapeuttia joko paikan päällä tai etänä, mikä oli kuudenneksi suurin osallistujamäärä kaikista maista. Suurin osa suomalaisista, 59 henkilöä, osallistui konferenssiin etänä.
Erityinen suomalainen hetki oli se, että ensimmäistä kertaa konferenssin keynote-puhujana oli suomalainen psykologi Helinä Häkkänen. Hänen esityksensä oli mielestäni konferenssin paras.
Helinä käsitteli EMDR-terapian käyttöä oikeusprosesseihin liittyvässä työssä ja sitä, miten traumaperäinen stressi voi vaikuttaa oikeusprosessiin osallistuvan ihmisen käyttäytymiseen, todistamiseen ja koettuun uskottavuuteen. Hän toi esiin myös sitä, miten EMDR avulla voidaan tukea turvallisuuden tunnetta, vakautta ja toimintakykyä kuormittavien tutkinta- ja oikeusprosessien aikana. Esityksessä yhdistyivät kliininen työ, tutkimustieto ja pitkä kokemus oikeus- ja kriminaalipsykologiasta. Oli hienoa nähdä suomalainen kollega keynote-puhujana kansainvälisellä areenalla. Esitys sai paljon myönteistä palautetta ja herätti keskustelua vielä konferenssi-illallisellakin.
Konferenssista jäi mieleen myös kaksi työpajatyyppistä esitystä, joista sain paljon ajatuksia omaan työhöni. Tuly Flintin ja Daniel Kahnin koko päivän workshop The Resource Container: The Missing Link Between Experience and Window of Tolerance, and AIP From Theory to Practice käsitteli muun muassa vakauttamista, sietoikkunaa ja voimavarojen vahvistamista.
Aude-Isoline Poncetin ja Anne-Gaëlle Salomén workshop Group Stabilization as a Resource Activator, Driver of Therapeutic Engagement, and Time Saver in Public Health puolestaan keskittyi ryhmämuotoiseen vakauttamiseen. Näistä esityksistä jäi mukaan erityisesti ajatuksia, joita voin hyödyntää ryhmien kanssa työskentelyssä: erilaisia vakauttamisen ja voimavarojen vahvistamisen keinoja, joilla voidaan lisätä turvallisuuden tunnetta ja tukea vireystilan säätelyä.
Flintin ja Kahnin esityksessä oli mukana myös paljon huumoria ja leikkisyyttä. Olen itse kokenut niiden merkityksen tärkeäksi työskennellessäni esimerkiksi Libanonissa erittäin haastavissa olosuhteissa. Vaikeiden asioiden käsittelyn ei tarvitse tarkoittaa, että kaiken työskentelyn pitäisi olla raskasta. Sopivassa kohdassa huumori ja leikkisyys voivat tuoda tilaa hengittää, vahvistaa yhteyttä ja auttaa säätelemään kuormitusta.
Huumori on kuitenkin myös vaikea laji. Se vaatii herkkyyttä tilanteelle ja ryhmälle, eikä sama tapa toimi kaikkien kanssa. Flintin ja Kahnin esityksessä huumoria käytettiin paljon, ja omaan makuuni sitä oli hetkittäin ehkä liikaakin. Samalla esitys herätti pohtimaan, miten huumoria ja leikkisyyttä voi käyttää tietoisesti ja turvallisesti osana vakauttavaa työskentelyä.
Oslosta tuli mukaan uutta tietoa, konkreettisia työvälineitä ja ideoita omaan työhön sekä paljon hyviä kohtaamisia kollegoiden kanssa. Suomalaisosallistujien suuri määrä ja suomalainen keynote-puhuja kertoivat osaltaan siitä, että Suomessa on vahvaa kiinnostusta ja osaamista EMDR-työskentelyyn.
Nina Lyytinen
Erikoispsykologi, EMDR-terapeutti
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.