Helsingin Psykologiyhdistys ry

Kansainvälinen neuropsykologinen yhteisö (engl. International Neuropsychological Society, INS) järjesti vuosittaisen Pohjois-Amerikan kongressinsa tällä kertaa Time Squaren sykkeessä New York Cityssä 14.–17.2.2024. Tapahtuma keräsi yhteensä yli 2300 osallistujaa, mikä teki siitä toiseksi suurimman INS-kongresseista kautta aikain. Suomesta paikan päälle osallistui noin 15:n neuropsykologin/psykologin joukko lasten ja aikuisten neurologialta sekä psykiatrialta.

Kongressin teemana oli ”Culture & Connectivity -Neuropsychology without Borders”, joka näkyi niin luentojen aiheissa kuin puhujien monipuolisessa kulttuuritaustassa. Kongressin pääviesti liittyi kulttuurin merkitykseen neuropsykologisessa työssä, ja tohtori Fuji esimerkiksi esitteli ECLECTIC -viitekehyksen kulttuurin systemaattisen huomioimisen tueksi osana neuropsykologista tutkimusta. Kansainvälinen testilautakunta esitteli myös suosituksensa testien käännös- ja adaptointityöhön liittyen. Keynote-luennoilla sekä symposiumeissa nousi toistuvasti esiin, että puhujat eri puolilla maailmaa kohtaavat samanlaisia epävarmuustekijöitä arviointitilanteissa eri kulttuuri- ja kielitekijöiden huomioimisessa. Esimerkiksi opin tohtori Dutt’lta, että Intiassa on yli 20 virallista kieltä, jonka lisäksi osa em. kielistä on fuusioitunut yhteen erottamattomasti, mikä edellyttää tutkivalta neuropsykologilta laajaa kieliosaamista ja tuo omat epävarmuutensa erityisesti kielellisten neurokognitiivisten komponenttien arviointiin. 

Olen aloittamassa väitöskirjaa vaikeahoitoisiin epilepsioihin liittyen ja kongressissa oli paljon väitöskirjaani tukevia aiheita tarjolla kuten työpajat neuropsykologien roolista syväaivostimulaatiohoidoissa (engl. Deep Brain Stimulation, DBS) sekä epilepsialääkitysten vaikutuksista kognitioon ja käyttäytymiseen. Mielestäni työpajat olivat ehdottomasti kongressin parasta antia, koska aiheisiin päästiin syventymään useamman tunnin ajaksi ja keskustelulle oli varattu riittävästi aikaa. Työpaja-aamuissa heräsi mielestäni äärimmäisen tärkeää keskustelua eri maiden ja klinikoiden neuropsykologien välillä siitä, millaisia hoitokäytäntöjä noudatetaan ja kuinka laaja rooli neuropsykologilla on erilaisten epilepsiapotilaiden hoidossa. Lisäksi useat esitykset kaksi- ja monikielisyyden vaikutuksesta neuraalisten verkostojen kehittymiseen ja kognitiivisten toimintojen lateralisaatioon oli hyvä muistutus siitä, kuinka tärkeää kieli- ja kulttuuritaustan huomioiminen on esimerkiksi epilepsiakirurgisia toimenpiteitä harkittaessa.

Kongressissa oli tiivis ohjelma aamuseitsemästä iltaseitsemään asti ja kiinnostavaa asiaa niin paljon, että hädin tuskin ehti lounaalla käydä. Kiitos paljon Hepsylle tuesta! Muille tulevaisuudessa INS-kongresseista kiinnostuneille mainittakoon, että INS-kongressien osallistumismaksut ovat melko kohtuullisia muihin viimeaikaisiin kansainvälisiin kongresseihin verrattuna, erityisesti jatko-opiskelijana.

Täältä voi käydä halutessaan tarkastelemassa vielä kongressin koko ohjelmaa.

Kiitos vielä tuestanne!

Ystävällisin terveisin,

Enni Hannukkala