Helsingin Psykologiyhdistys ry

Seitsemän vuoden tauon jälkeen olin pitkästä aikaa tieteellisessä kongressissa. Kovin monta ei niitä uralle ole kuntapuolella uraansa tehneenä monta sattunutkaan. Ajoittain on hyvä kuitenkin palata tieteen pariin. Erilaisissa koulutuksissa perehdytään johonkin asiaan syvemmin, kongressissa saa yleiskatsauksen tieteellisen tutkimuksen ajankohtaisista aiheista. Kansainvälinen Psykologikongressi pidettiin tällä kertaa Prahan Q2 Areenalla.

Vaihtoehtoja ohjelmassa oli liikaakin ja ohjelmaa selatessa hämmästytti ja välillä melkein naurattikin, mitä kaikkea voikaan tutkia. Sympaattisin oli ehdottomasti nuori japanilainen mies, joka oli tutkinut saunomisen ja mindfulnessin yhteyksiä. Ihastui kovasti, kun kerroin olevani Suomesta. Alla olevasta kuvasta voi tutustua tutkimukseen.

KINDNESS AND PUBLIC ENGAGEMENT

Claudia Hammond Sussexin yliopistosta oli yksi pääsalin puhujista otsikolla Kindness and Public Engagement. Hammond ryhmineen on kerännyt massatietoa siitä, miten osapuolet kokevat ystävällisyyden ( niin sen antamisen kuin saamisen) ja toisaalta tietoa siitä, miten eri asiat vaikuttavat siihen. Yhteen isoon massatutkimukseen osallistui 60 000 osallistujaa! Alla olevasta kuvasta näkyy, miten ihmiset kuvasivat omaa ystävällisyyttään.

Naiset kokivat antavansa ja saavansa enemmän ystävällisyyttä kuin miehet. Varallisuudella tai uskonnollisuudella/ ei-uskonnollisuudella ei niinkään ollut vaikutusta. Ystävällinen ele jätetään usein väliin, jos pelätään, että se ymmärretään väärin tai joutuu itse noloon tilanteeseen. Jo 18 kk vanha lapsi osaa olla ystävällinen ja auttaa aikuista, jolla syli täynnä tavaraa ja tarvitsee apua kaapin oven aukaisuun. Lapsi pystyy jättämään jopa lempilelunsa auttaakseen aikuista.

Ryhmä tutki myös lepoa ja rentoutumista. He olivat myös miettineet keinoja, jotka auttavat, kun huolet ja murheet painavat mieltä, eikä niistä pääse eroon. On ensiarvoisen tärkeää huomioida, että murehtiminen ei auta. Voi esimerkiksi alkaa aktiivisesti ajatella jotain muuta ajatuksia tai miettimään hetkiä, jolloin on onnistunut jossain tai tuntenut mielihyvää. Jos negatiiviset ajatukset tulevat, niin voi alkaa lukemaan jotain tai kuuntelemaan lempimusiikkia, katsomaan elokuvaa, joka saa ajatukset muualle. Murheille voi antaa ”Worry-time” 2 x 15 minuuttia päivässä, jolloin niihin voi keskittyä.

Ajatukset olivat toki tuttuja, mutta mukavasti koottuna. Kuten Claudia totesi, liian usein odotetaan psykologiltakin nopeita ratkaisuja monimutkaisiin, vaikeisiin ongelmiin.

USKONNON VAIKUTUS KASVATUSARVOIHIN

Kanadalainen tutkija oli verrannut uskonnon vaikutusta vanhempien arvoihin lastenkasvatuksessa. Oletuksena oli ollut, että sillä olisi vaikutusta, mutta yllättävää kyllä sitä ei tutkimuksessa löytynyt. Ryhminä oli mm. ateistit, ei-uskovat, lievästi uskonnolliset, uskonnolliset, erittäin uskonnolliset. Itse tutkimustakin mielenkiintoisempaa oli keskustella posterin esittäjän kanssa, varsinkin kun paikalle tuli toinen henkisyttä tutkiva tutkija. Mitä oikeastaan käsitämme sanoilla spirituaalisuus tai uskonnollisuus tai henkisyys. Tutkimuksessa tutkittavat saattavat ymmärtää käsitteet hyvin eri tavoin, jolloin tulokset eivät oikeastaan ole ollenkaan verrattavissa, koska yksilöt ovat vastanneet ihan eri asioihin. Samoin keskustelimme paljon siitä, miten uskonnollisuus on vähentynyt länsimaissa ja toisaalta välillä uskonnolla saattaa olla suurtakin vaikutusta yksilöiden elämässä tai jopa politiikassa. Tutkimuksessa oli uskonnollisina ryhminä vain kristittyjä. Itseäni olisi kiinnostanut, olisiko tulos ollut erilainen, jos yhtenä ryhmänä olisi olleet muslimit, jolla kulttuuri kietoutuu välillä niin tiiviisti uskontoon.

MILLAISTA KIELTÄ KÄYTTÄÄ ERI PERHEIDEN KANSSA

Kieli on iso osa kommunikaation välinettä. Psykologina joudumme jatkuvasti tekemisiin sen kanssa, miten ymmärrämme toisiamme. Miten potilas tulee kuulluksi ja miten erilaiset perheet eri taustoista voivat ymmärtää sitä, miten me heille sanomme. Kanadalainen tutkija oli tutkinut opettajien puhetta eri taustoista tulevien oppilaiden ja heidän perheidensä kanssa ja todennut, että opettajat harvoin pystyivät sopeuttamaan puhettaan kuulijaan, vaan toimivat kaikkien kanssa samalla tavalla. Keskustelu tutkijan kanssa oli mielenkiintoinen ja saatoimme pohtia sitä, miten sama ilmiö näkyy niin opetuksessa kuin terapiatyössä.

VIDEOPELIT

Pelaamisen maailma oli näyttävästi esillä useissa tutkimuksissa. Tämä korostui erityisesti japanilaisten ja kiinalaisten sekä taiwanilaisten esityksissä. Systemaattisesti näkyi useissa tutkimuksissa yhteys erittäin runsaan pelaamisen ja mielenterveys ongelmien välillä. Toisaalta sosiaalinen ahdistus saattoi johtaa runsaaseen pelaamiseen.

SOSIAALINEN ELÄMÄ

Tärkeintä kongressissa oli keskustelut ympäri maailmaa tulevien kollegoiden kanssa. Kongressissa oli erityisen paljon psykologeja Etelä-Afrikasta, Japanista, Kiinasta ja Taiwanista. Toki Euroopasta ja Amerikastakin oli kollegoja. Työtapojen vertaaminen, asiakas/ potilastyöstä keskustelut saivat omia ajatuksia taas uusille raiteille. 

Avajaiset olivat hienot. Ei vain tylsiä puheita ja palkintojen ojentamisia (oli niitäkin), vaan alussa ja lopussa hieno voimistelijoiden liikunnallinen valoshow ja lisäksi jousikvarteton lähes 15 minuuttinen konsertti Smetanaa ja Dvorakia. Voileipä / sormisyötävä buffet oli ihan maittava ja juomaa riitti.

Varsinainen kongressi-illallinen oli Prahan museossa. Siellä hienointa oli opastettu kierros museossa pienissä ryhmissä. Nuoren espanjalaisen kollegan kanssa keskustelimme pitkään taiteesta, niin kansainvälisestä kuin suomalaisesta. 

Prahassa oli myös Tim Burtonin sekä myös Salvador Dalin & Andy Warholin näyttelyt, jotka olivat molemmat hienoja kokemuksia. 

Kongressissa törmäsimme myös toisen hepsyläisen, Annukan kanssa. Iltadrinkillä oli mukana myös tyttäreni, joka oli alkumatkasta mukana Prahassa.