Helsingin Psykologiyhdistys ry

Valencian kiehtovassa kaupungissa, jossa muinainen viehätysvoima ja moderni dynamiikka kohtaavat, järjestettiin marraskuussa kansainvälinen konferenssi lasten ja nuorten kliinisestä ja terveyspsykologiasta. Tapahtuma kokosi yhteen noin 600 alan tutkijaa ja asiantuntijaa, jotka tarjosivat syvällisiä näkemyksiä nuorten yksilöiden psykologisesta hyvinvoinnista. Ainoana Suomen edustajana sain tutustua kolmen tiiviin päivän ajan niin käytännöllisiin kuin eksistentiaalisiinkin teemoihin, jotka liittyvät lapsiin ja nuoriin.

Konferenssin kattamat ikävaiheet ulottuivat syntymän hetkestä ja vauva-ajasta myöhäisnuoruuteen. Alan merkittävä vaikuttaja, professori Alan Stein Oxfordin yliopistosta, syventyi keynote-puheessaan perinataalisen masennuksen monimutkaisuuteen ja sen vaikutuksiin lapsen kehityksen kannalta. Perinataalimasennus käsittää sekä raskauden aikaisen että synnytyksen jälkeisen masennuksen, joka voi vaikuttaa merkittävästi vanhemman kykyyn huolehtia itsestä ja vauvasta. Stein käsitteli vaikutuksia lapsen kognitiiviseen, emotionaaliseen ja käyttäytymiseen liittyvään kehitykseen sekä perinataalisen masennuksen taustatekijöitä, joihin kuuluvat biologiset muutokset, hormonaaliset vaihtelut, geneettinen alttius, ympäristön stressitekijät ja sosioekonomiset tekijät. Maailmanlaajuinen näkökulma aiheeseen lisäsi osallistujien ymmärrystä siitä, kuinka tärkeitä tunnistaminen ja hoito ovat sekä lapsen että perheen hyvinvoinnin kannalta. Puheessa korostettiin perinataalimielenterveyden merkitystä myös laajempien taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten kannalta kaikkialla maailmassa.

Vanhempien roolin merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta pohdittiin konferenssissa myös lukuisista muista näkökulmista, joista yksi koski kuolevaisuuteen ja kärsimykseen liittyvää viestintää. Apulaisprofessori Elizabeth Rapa painotti keynote-puheessaan avoimen ja tehokkaan viestinnän merkitystä kuolemaa ja sairautta kohtaavissa perheissä, sillä lapset havaitsevat iästä riippumatta hyvin herkästi läheistensä vointiin ja eksistentiaaliseen tilaan liittyvät muutokset. Ilman selkeitä selityksiä he saattavat virheellisesti selittää nämä muutokset omalla käyttäytymisellään, mikä johtaa syyllisyyden tai pelon tunteisiin. Avoimet keskustelut kuolemasta parantavat Rapan tutkimusten mukaan merkittävästi sekä potilaan että perheenjäsenten psykologista hyvinvointia. Terveydenhuollon ammattilaisilla on keskeinen rooli eksistentiaalisiin teemoihin liittyvän viestinnän edistämisessä, ja tehokkaiden viestintästrategioiden sisällyttäminen terveydenhuollon rutiinikäytäntöihin on välttämätöntä. Tähän lähestymistapaan kuuluu, että ammattilaiset kyselevät ennakoivasti kuolemaa lähestyvien ja vakavasti sairastuneiden potilaiden elämässä tärkeistä lapsista, perustelevat viestinnän hyödyt, seuraavat toteutuneita keskusteluja säännöllisesti ja tarjoavat tukiresursseja.

Runsaslukuisten keynote-puheiden ja muiden esitysten keskellä myös konferenssin posterit tarjosivat näkemyksiä monenlaisista aiheista, joista esimerkiksi nuorten digitaaliteknologian käyttö oli keskeinen. Israelilaistutkimus esitteli sosiaalisen median käytön yhteyttä masennukseen ja vääristyneeseen kehonkuvaan, ja yhdysvaltalaistutkimus käsitteli ruutuajan yhteyttä koettuun heikkoon mielenterveyteen. Oma suomalaistutkimuksemme etsi yhteyksiä liiallisen internetin käytön ja yleistyneen ahdistuneisuuden välillä.

Asiantuntijoiden näkemysten kirjo Valencian kauniissa ympäristössä tarjosi psykologeille ainutlaatuisen tilaisuuden syventää ymmärrystään ihmisen kehityksestä koko elinkaaren ajan. Konferenssi valaisi, miten tärkeää on kohdata nämä kysymykset maailmanlaajuisessa kontekstissa ja yhdistää kliininen tutkimus syvälliseen ymmärrykseen niistä eksistentiaalisista säikeistä, jotka yhdistävät ihmisenä olemisen kokemusta eri ikävaiheissa.

Teksti ja kuvat: Kati Kajastus