Helsingin Psykologiyhdistys ry

23.-26. elokuuta 2023, Vancouver, Kanada

Kuva 1. Kauas vuorten taa.

Osallistuin käyttäytymislääketieteen kongressiin elokuun lopussa Vancouverissa, Kanadassa. Kongressin pääteemat koskivat fyysiseen terveyteen ja sairauteen vaikuttavia psykososiaalisia tekijöitä ja hoitoa, terveyden globaalia eriarvoisuutta sekä Covid-19-pandemiaan liittyviä ilmiöitä. Itselleni mieleenpainuvimmat esitykset koskivat nocebo-ilmiötä sekä työhön liittyvän epävarmuuden nuoruusiässä vaikutuksia mielenterveyteen, joista makupaloina esittelen yhtä mielenkiintoisella tavalla toteutettua nocebo-tutkimusta:

Nocebolla viitataan placebon vastakohtaan eli ilmiöön, joka pahentaa sairautta tai kokemusta sairaudesta. Dr Kate MacKrill Aucklandin yliopistosta käsitteli esityksessään median vaikutusta koronarokotteista raportoituihin haittavaikutuksiin. Tutkimuksessa selvitettiin, raportoitiinko haittavaikutuksia enemmän median uutisoinnin jälkeen ja, miten demografiset tekijät ja ahdistus vaikuttivat raportointiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin Uuden-Seelannin lääketurvallisuusviranomaisen keräämiä tietoja rokotteen haittavaikutuksista, joita sekä terveydenhuollon ammattilaiset että potilaat itse ilmoittavat rekisteriin. Raportoinnin ajankohtia verrattiin ajankohtiin, jolloin Uuden-Seelannin mediassa kerrottiin kuolemantapauksista, joiden arvioitiin liittyvän rokotteeseen. Tulokset osoittivat, että eri oireiden raportointi lisääntyi merkittävästi niihin liitetyn mediahuomion jälkeen. Tutkimuksen johtopäätösten mukaan lisääntynyt tietoisuus rokotteen haittavaikutuksista yhdistettynä kohonneeseen ahdistuneisuuteen heijastui oireiden raportoitiin median uutisoinnin myötä.

Olen perehtynyt aikaisemmin nocebosta tehtyihin kokeellisiin tutkimuksiin, joissa koehenkilöille on annettu erilaista tietoa (terveyden kannalta kielteinen vs myönteinen) koskien altistetta (esim. lääke, ympäristötekijä) ja seurattu heidän oireraportointiaan altistuskokeessa tiedon saamisen jälkeen. Tyypillinen havainto on, että mitä kielteisempää tietoa koehenkilö on saanut altistetta koskien, sitä enemmän hän raportoi oireita, vaikka tutkimusaltiste on lumetta eli se ei oireita voi aiheuttaa. MacKrillin esitys oli minulle ensimmäinen laatuaan, jossa seurattiin yhteiskunnallisen uutisoinnin yhtyettä oireiden raportointiin kokeellisten asetelmien ulkopuolella. Tulokset alleviivaavatkin mielestäni käyttäytymistieteilijöiden ja median yhteistyötä terveyttä koskevan uutisoinnin muotoilemisessa nocebo-vaikutusten minimoimiseksi.

Pääset perehtymään alkuperäiseen tutkimukseen tarkemmin tästä: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0022399922003786

Kuva 2. Vancouverin kaupunkikuvaa.

Oman esitykseni tulokset ovat osa Kelan rahoittamaa hanketta Kuntoutuspsykoterapian käyttö väestöryhmittäin ja alueellisesti Suomessa. Käsittelin tuloksia koskien psykotrooppisten lääkkeiden ja kuntoutuspsykoterapian käyttöä tuloluokittain osana terveydenhuoltoon pääsyn eriarvoisuutta ja epäoikeudenmukaisuutta koskevaa symposiumia, jossa tutkimusryhmällämme oli yhteensä kolme esitystä. Oman esitykseni tulokset voi tiivistää seuraavasti: naisilla tulot olivat yhteydessä kuntoutuspsykoterapian käyttöön vuosina 2011-2019 siten, että yli tuloneljännes käytti psykoterapiaa todennäköisemmin kuin alin tuloneljännes. Miehillä vastaavaa eroa ei havaittu. Tutkimus on vasta julkaistu ja pääset perehtymään tutkimukseen oheisesta linkistä: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0022395623002996#fig1). Ryhmämme jäsen Jarno Turunen esitteli kuntoutuspsykoterapian käytön yhteyttä tulokehitykseen, joissa on havaittavissa eroja naisten ja miesten välillä (käsikirjoitus arvioitavana) sekä alueellista epäsuhtaa psyykkisen oireilun ja kuntoutuspsykoterapian käytön välillä Suomessa (Kausto ym. 2023, hyväksytty julkaistavaksi Lääkärilehdessä).

Kongressin avauspuheevuorossa Dr Renee Salas käsitteli käyttäytymislääketieteen merkitystä ilmastotoimissa sekä ilmaston vaikutusta terveyteen (sen eriarvoistumiseen). Esitys oli motivoiva ja samalla ristiriitainen: Vancouveriin oli huomattavan pitkä matka ja kieltämättä mietin, miten hyvin kongressin teema sopii lentokilometreihin. Kongressit ovat keskeisiä verkostoitumiseksi alan tutkijoiden kanssa. Herääkin kysymys, miten tutkija tai kliinikko voi huomioida globaalit ilmiöt ja terveyden väliset yhteydet, kun työnkuvaan liittyy kansainvälisyys ja kansainväliset kohtaamiset?

Kuva 3. Etsi kuvasta tutkija.

Kongressin täydestä ohjelmasta ja ristiriitaisista matkustamiseen liittyvistä tunnelmista huolimatta Vancouver oli kokemisen arvoinen paikka. Rikas ja kansainvälinen kaupunkikulttuuri sekä luonto lähellä saivat viihtymään. Kääntöpuolena oli kuitenkin asunnottomien ja huumeidenkäyttäjien huomattava määrä kaupunkikuvassa. Vancouver on kuluvan vuoden alussa sallinut kokeiluluontoisesti tiettyjen huumeiden hallussapidon aikuisilla hillitäkseen niihin liittyviä kuolemia, vähentääkseen asunnottomuuteen ja käyttöön liittyvää stigmaa ja tukeakseen näin tarpeenmukaiseen hoitoon hakeutumista. Kaupungissa vierailevalle tämä ilmeni avoimena suoneen piikittämisenä kaupungin keskuskaduilla ja kaupunginosina, joista talot ja liikehuoneistot olivat tyhjentyneet mutta kadut olivat täynnä eri tavoin rakenneltuja suojia ja makuupusseja asukkaineen. Vancouverin kaupunkikuvassa vuorottelivatkin huomattava varakkuus ja vähäosaisuus. Tämä sai psykoterapian eriarvoisuutta selvittävän tutkijan miettimään, miten terveydenhuollon eriarvoisuus ja ongelmien hoitamatta jättäminen voivat heijastua kaupunkikuvaan ja yleiseen turvallisuuteen?

Lopuksi, tarina kertoo, että aikaisempina vuosina tässä kongressissa olisi ollut kattava suomalaisedustus mutta tällä kertaa ryhmämme lisäksi tapasin vain kaksi suomalaista. Kannustankin teitä kollegoita tulemaan Wieniin elokuussa 2025 seuraavaan kongressiin. Myös Hepsyn matka-apuraha kannustaa osallistumaan!

Sanna Selinheimo

Vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos

X (ent Twitter) @SannaSelinheimo 

Mikäli kuntoutuspsykoterapiasta tehty tutkimus kiinnostaa, ohessa linkkejä ryhmämme julkaisuihin:

Sociodemographic Factors as Predictors of the Duration of Long-term Psychotherapy: Evidence from a Finnish Nationwide Register Study. Administration and Policy in Mental Health and Mental Health Services Research. DOI: 10.1007/s10488-023-01305-7

Kausto, J., Gluschkoff, K., Turunen, J., Selinheimo, S., Peutere, L., & Väänänen, A. (2022). Psychotherapy and change in mental health-related work disability: a prospective Finnish population-level register-based study with a quasi-experimental design. J Epidemiol Community Health, 76(11), 925-930. https://jech.bmj.com/content/76/11/925.abstract

Selinheimo, S., Gluschkoff, K., Turunen, J., Mattila-Holappa, P., Kausto, J., & Väänänen, A. (2023). Income gradient in psychotherapy use and psychotropic drug purchases: A longitudinal register study in Finnish employed population. Journal of Psychiatric Research. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0022395623002996

Selinheimo, S., Gluschkoff, K., Kausto, J., Turunen, J., Koskinen, A., & Väänänen, A. (2023). The association of sociodemographic characteristics with work disability trajectories during and following long-term psychotherapy: a longitudinal register study. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology, 1-10. https://link.springer.com/article/10.1007/s00127-023-02523-y

Kokkinen, L., Gluschkoff, K., Kausto, J., Selinheimo, S., Appelqvist-Schmidlechner, K., Koponen, P., & Väänänen, A. (2023). Occupational Grade, Mental Distress, and the Use of Psychotherapy. Journal of Primary Care & Community Health, 14, 21501319231199958. https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/21501319231199958

Selinheimo, S., Gluschkoff, K., Kausto, J. et al. Sociodemographic Factors as Predictors of the Duration of Long-term Psychotherapy: Evidence from a Finnish Nationwide Register Study. Adm Policy Ment Health (2023). https://doi.org/10.1007/s10488-023-01305-7

Sekä kongressin järjestäjän sivuille:

Kongressin järjestäjä International Society of Behavioral Medicine (ISBM): https://www.isbm.info/